Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kansallispuisto nostaisi Hyrynsalmen ja Puolangan matkailun uudelle tasolle

Kainuun vaarajakso ja sen lehto- ja lettokeskus on luonnon monimuotoisuudeltaan koko maakunnan arvokkain alue. Siksi tänne on useaan otteeseen suunniteltu myös kansallispuistoa erilaisin rajauksin.

Jo 2000-luvun alussa viranhaltijat valmistelivat niin kutsuttua Vaarojen puistoa, joka sijoittuisi vaarajaksolle Hyrynsalmelta Puolangalle. Vuonna 2012 paikalliset matkailutoimijat tekivät valtakunnallisten luontojärjestöjen tuella ehdotuksen Paljakan ympäristöön sijoittuvasta Vaara-Kainuun kansallispuistosta, mutta esitys ei päässyt kovassa kisassa jatkoon.

Nyt on monin tavoin otollinen aika kansallispuistosuunnitelmien elvyttämiseksi.

Puolangan ja Hyrynsalmen upeat vaaramaisemat ja ainutlaatuiset metsät tarjoavat poikkeukselliset puitteet luontomatkailulle.

Nykyajan matkailijat arvostavat yksinkertaisia asioita kuten hiljaisuutta, pimeyttä, kestävää kehitystä ja aitoa paikallista kulttuuria. Asiat, jotka ovat paikallisille itsestäänselvyyksiä, ovat matkailijoille arvokasta luksusta.

Luonto- ja kulttuurimatkailu on kasvussa maailmanlaajuisesti, eikä missään muualla ole samanlaista upeaa luontoa kuin täällä. Miksi emme vaalisi tätä arvokkainta omaisuutta ja samalla edistäisi paikallista elinvoimaisuutta?

Alueella piilee valtava potentiaali, jota ei ole pystytty vielä kokonaisvaltaisesti hyödyntämään.

Paljakka-Ukkohalla-Siikavaara on maakuntakaavassa nimetty luontomatkailun kehittämisalueeksi. Alueella piilee valtava potentiaali, jota ei ole pystytty vielä kokonaisvaltaisesti hyödyntämään.

Metsähallituksen mukaan jokainen kansallispuistoon sijoitettu euro tulee kymmenkertaisena takaisin. Mikäli alueelta löytyy valmiina matkailupalveluita, suhdeluku on suurempi.

Viime viikolla Ylä-Kainuu (3.1.2023) kertoi surullisia uutisia Paljakan hiihtokeskuksesta, kun toimintaa pyörittänyt yritys on jouduttu hakemaan konkurssiin. Näinä vaikeina aikoina jokainen konkurssi on liikaa.

Kansallispuisto turvaisi Puolangan ja Hyrynsalmen matkailuelinkeinojen tulevaisuuden, mutta toisi myös muille aloille välillisiä työpaikkoja. Esimerkiksi Hossan kansallispuisto toi vuonna 2021 talousalueelle 7,1 miljoonaa euroa.

Parhaiten kuntien välisessä kilpailussa menestyvät ne hankkeet, joilla on paikallisten vahva ja laaja tuki. Jokaisen uuden kansallispuiston tulee myös tuoda jotain erityistä olemassa olevaan verkostoon.

Me ehdotamme, että Vaara-Kainuun kansallispuistosuunnitelmassa voitaisiin luontoarvojen lisäksi korostaa taidetta ja kulttuuria. Täällä on vahva ja omaleimainen kulttuuriperinne, sekä palkittuja kulttuurialan toimijoita, jotka toisivat merkittävää lisäarvoa kansallispuistohankkeelle. Vaara-Kainuun taidekansallispuisto olisi jotain aidosti uutta ja kiinnostavaa.

Luonto tarvitsee suojelua ja kunnat matkailua. Kansallispuisto vastaa molempiin tarpeisiin pitkäjänteisesti.

Hyvät Hyrynsalmen ja Puolangan asukkaat, yrittäjät ja kuntapäättäjät, ryhdytäänkö yhdessä suunnittelemaan Vaara-Kainuun omaa kansallispuistoa?

Miina Kaartinen

toiminnanjohtaja

Mustarinda-seura ry

Hyrynsalmi