Mielipiteet

Lukijan mielipide: Vastaus Elsa Kyllösen mielipidekirjoitukseen Ylä-Kainuu-lehdessä

Elsa Kyllösen mielipidekirjoituksesta paistaa voimakkaasti läpi käsitys siitä, että Emäjoen kevyenliikenteen siltahanke olisi suunniteltu ja päätetty toteutettavaksi pääasiassa kelkkailijoita varten.

Tämän vääristyneen käsityksen ja mielikuvan levittämisen oikomiseksi päätin kirjoittaa Suomussalmen Kelkkailijat ry:n edustajana vastineen toivoen, ettei turha ja aiheeton kelkkailijoiden mustamaalaus kunnan varojen tuhlaajina ja luonnon raiskaajina jatkuisi.

Emäjoen kevyenliikenteen silta on saamieni tietojen mukaan ollut suunnitteilla jo rantaraitin kevyenliikenteen väylää suunniteltaessa. Tässä vaiheessa ei kelkkailulla ole ollut minkäänlaista osaa tai arpaa hankkeessa, vaan silta on ollut suunnitteilla jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Rantaraitin valmistuttua kunta on kokeillut talvikäytössä niin matkaluistelurataa kuin hiihtoakin, ja todennut hiihtoladun olevan huomattavasti tarpeellisempi kuin luistelureitin. Hiihtäjiä rantaraitilla onkin näkynyt kohtalaisen paljon sillä Ruukinkankaalla, Kaljuskylällä, Luokanahossa ja Ahonrannassa asuun kohtalaisen paljon keskustataajaman asukkaista. Heille rantaraitin saavutettavuus ja merkitys liikuntapaikkana on ihan yhtä tärkeä kuin Siikarannan tai Pitämän latuverkostolla alueensa asukkaille.

Kevyenliikenteen uuden sillan käyttömahdollisuuksiin on jälkeenpäin tullut myös mahdollisuus kelkkailijoiden ylittää kanava siltaa pitkin, kun sillalla joka tapauksessa on tarkoitus ylläpitää hiihtolatua.

Tämä on käsitykseni mukaan tullut esille koko Kainuun alueella pari vuotta sitten käynnissä olleen kelkkailu-urien kunnostushankkeen, KAMORE, jälkimainingeissa. Hankkeen tavoite oli kunnostaa kelkkailu-urat ja siirtää uria pois vaarallisilta vesistöalueilta kuivalle maalle ihan turvallisuussyistä. Voimakkaasti säännöstellyissä vesistöissä on paljon virtapaikkoja, joissa jää voi olla heikko läpi talven. Tämän seikan vuoksi kanavan suiston ohittaminen maata ja tulevaa siltaa pitkin luo turvallisuutta.

Todellisuudessa tilanne on se, että kelkkailijoiden on joka tapauksessa Jätkänpuiston tai Teboilin kohdalta urille lähdettäessä käytettävä järviosuutta, lähtipä kelkkailija mihin suuntaan tahansa. Ja kuten tähänkin asti, valtaosa tulee järven kautta kiertämään kanavan suiston, vaikka sillankin kautta se olisi mahdollista. Kelkkailijoiden määrä sillan käytössä tulee olemaan hyvin marginaalinen, eikä se ole käsittääkseni ollut siltahankkeen päätännässä juuri minkään arvoinen syy sillan tarpeelle.

Kuten Kyllönen mielipiteessään kirjoittaa: "Luoja huolehtii ja tekee joka vuosi ilmaiseksi kelkkailusillat vesistölle…", tämä pitää paikkansa ja näitä siltoja tullaan käyttämään jatkossakin siirtymisissä kelkkailu-urille, omasta valinnasta ja osin pakosta, kun kelkkailu-urien tavoittaminen vaatii vesistöjen käyttämisen.

Kelkkailu matkailun näkökulmasta on paljon tuottavampaa kuin esimerkiksi toinen hyvä talvilaji eli hiihtomatkailu. On toteuman perusteella näyttöä, että yksi kelkkailija tuo kuntaan reilusti suuremman määrän euroja verrattuna saman pituiseen viipymään esimerkiksi hiihtäjän kanssa.

Kyllösen mielipiteeseen kunnan virkailijoiden pakkomielteestä matkailuun ja siitä saataviin tuloihin haluaisin myös vastineena kertoa ihan tutkitun faktan matkailijoiden merkityksestä Suomussalmen kunnan taloudelle.

Kuten kaikki tiedämme, on Suomussalmi vuosikymmenet pyrkinyt satsaamaan ja mahdollistamaan uusien työpaikkojen syntymisen tarjoamalla edullisia teolliseen käyttöön suunniteltuja tiloja potentiaalisille uusille yrittäjille ja yrityksille houkuttimena siirtää ja synnyttää teollista toimintaa Suomussalmelle.

Tuloksellisuus tavoitteessa on ollut heikkoa ja vain siksi että olemme syrjässä, liikenne ja logistiikkayhteydet ovat suppeat ja eivät tue kannattavuutta. Jos emme saa synnytettyä eurovirtaa omassa kunnassa, on meidän luotava tarjonta, joka synnyttää tarpeen eurovirran ohjautumiselle kuntaamme.

Metsätalous ja siihen panostaminen näkyy isosti ja antaa toivoa tulevaisuuteen, mutta myös matkailun merkitys on kasvanut vuosivuodelta. Meillä on kansallispuistoa, museota, kulttuuria, virkistäytymistä, mutta mikään näistä ei elä eikä elätä kuntalaisia ilman matkailua.

Meitä suomussalmelaisia ympäröivä luonto ja sen tarjoamat ja mahdollistamat elämykset ovat monelle turistille henkeäsalpaavia kokemuksia, vaikka meille paikallisille hyvinkin arkipäiväisiä asioita. Ihmiset muualta ovat valmiita maksamaan, jotta saavat kokea näitä asioita.

Kyllösen mielipidekirjoituksessa kelkkailusta ja kelkkailijoista, ei ole käsitetty sitä, että kelkkailu matkailun näkökulmasta on paljon tuottavampaa kuin esimerkiksi toinen hyvä talvilaji eli hiihtomatkailu. On toteuman perusteella näyttöä, että yksi kelkkailija tuo kuntaan reilusti suuremman määrän euroja verrattuna saman pituiseen viipymään esimerkiksi hiihtäjän kanssa.

Kelkkailijalla on mukana henkilökohtaiset varusteet ja kelkka sekä mahdollisesti kujetuskalusto, mutta kaiken muun kelkkailijat ostavat paikallisilta yrityksiltä: majoitus, polttoaineet, ruoat ja eväät, huoltoja ja varaosia. Valtaosa kelkkaturisteista haluaa myös tukea kelkkailu-urien kunnossapitoa ja maksavat kannatusmaksuja, vaikka erikseen ovat Metsähallituksen uraluvan jo maksaneet.

Loput varoista keräämme ja kerjäämme me kelkkailijat itse jäseniltä ja yrityksiltä, jotka haluavat tukea toimintaamme ja mahdollistaa kelkkailuharrastuksen jatkumisen ja kehittymisen niin paikallisten kuin euroja kuntaan tuovien turistien osalta.

Hiihtäjät usein tarvitsevat vain majoituksen ja ruoan ja muu on sitten sitä vastikkeetonta palvelua. Hiihto on kuitenkin myös erittäin tärkeä vetonaula Suomussalmella ja sen markkinointia tulisi lisätä paljon, jotta meidän erittäin hyvin hoidetut ja laajat hiihtoreitit houkuttelisivat lisää matkailijoita ja tulovirtaa Suomussalmelle.

Kunnan budjetissa hiihtoreittien kunnossapidon ja ylläpidon osuus on käsittääkseni reilusti yli kymmenkertainen verrattuna kelkkailuun panostettavaan osuuteen. Kunnan panos kelkkailu-urien talvikunnossapitoon on kuitenkin erittäin tärkeä ja kattaa noin puolet vuosibudjetista.

Loput varoista keräämme ja kerjäämme me kelkkailijat itse jäseniltä ja yrityksiltä, jotka haluavat tukea toimintaamme ja mahdollistaa kelkkailuharrastuksen jatkumisen ja kehittymisen niin paikallisten kuin euroja kuntaan tuovien turistien osalta.

Hyvin hoidetut kelkkailu-urat, joita meillä on noin 350 kilometriä kolmen metrin levyisenä urana vajaan 6 000 neliökilometrin kunnassa, keskittää luonnon kuormittamisen hyvin pienelle alalle ja ei myöskään vaikuta kesäiseen lintujen pesintään millään tavalla.

Matkailun merkitys Suomussalmen kuntataloudelle on erittäin suuri ja se myös mahdollistaa peruspalvelujen ylläpidon niillekin, ketkä vastustavat matkailua ja kelkkailua yhtenä isona osana tulonlähteitä Suomussalmella.

Tomi Holappa

Suomussalmen Kelkkailijat ry:n puheenjohtaja