Mielipiteet

Lukijan mielipide: Tuulivoima-ala tuottaa lukuisia ympäristöselvityksiä

Tuulivoima-kansalaisyhdistys kyseenalaisti kirjoituksessaan (Ylä-Kainuu 22.2.2022.) tuulivoiman ympäristöystävällisyyttä. Tuulivoimaloiden ja -puistojen vaikutukset alueen ympäristöön, eläimiin ja kasveihin arvioidaan tarkkaan jo varhaisen suunnittelun aikana.

Tuulivoima-ala tuottaa lukuisia virallisia ympäristöselvityksiä ja biologista tietoutta, joiden perusteella punnitaan, ovatko suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutukset hyväksyttävissä.

Tuulivoimaa ei rakenneta erämaa-alueille, vaan talousmetsiin, eli metsänomistaja voi halutessaan käyttää puuston myös muuhun tarkoitukseen. Tuulivoimalat, huoltotiet ja sähköverkko vievät tuulipuiston metsäalueesta vain 2–3 prosenttia muun alueen jäädessä ennalleen.

Tuulivoimaloita seurataan etävalvonnalla 24/7, jonka lisäksi niille tehdään säännölliset huollot. Tiedossamme ei ole, että tuulivoimaloista olisi vuotanut kemikaaleja niin, että siitä olisi aiheutunut haittaa maaperälle tai pohjavesille.

Tuulivoimaloiden käyttöikä on rakennusajankohdasta riippuen 20–35 vuotta, jonka jälkeen ne puretaan ja kierrätetään. Tuulivoimalan betoniperustus ei eroa materiaaliltaan tavanomaisten talojen, rakennusten tai muiden laitoksien perustuksista.

Hyvä kysymys on, liukeneeko betoniperustuksista haitallisia ainesosia maaperään. Se olisi varmastikin laajalti jo tunnistettu ja koskisi muutakin rakentamista kuin tuulivoimaloita.

Tuulivoimalan lavat on tehty komposiittimateriaalista juurikin siksi, että se kestää kulutusta erittäin hyvin. Lapojen jatkokäsittelyyn on olemassa ratkaisuja. Myös Suomessa on luotu keräys- ja käsittelyverkostoa, jonka kautta lavat toimitetaan sementinvalmistukseen raaka-aineeksi ja energialähteeksi. Muovikomposiittia on esimerkiksi veneissä, hiihtosauvoissa ja rakennusmateriaaleissa sekä lentokoneiden, laivojen ja junien osissa, lumikelkoissa, matkailuautoissa ja -vaunuissa sekä yllättäen myös nykyaikaisissa keittiöaltaissa.

Mikromuovikeskustelu on harhaanjohtava aihe tuulivoimaloiden lapojen osalta, sillä mikromuovia syntyy ennen kaikkea käyttämistämme juomapulloista, vaatteista, muovipusseista sekä muusta arjen muoviroskasta, jos sitä ei kierrätetä asianmukaisesti ja jäte jää luontoon.

Muovin lisäksi tuulivoimaloiden tuotannossa pyritään jatkuvasti tehostamaan raaka-aineiden kierrätystä ympäristösyistä sekä siksi, että joka näkökulmasta tarkasteltuna on hyödyllisempää, kun materiaalit voidaan käyttää uudelleen.

Vain pieni osa maailmassa käyttöön otetuista maametalleista ohjautuu tuulivoimaloihin, sillä suurin osa käytetään esimerkiksi elektroniikassa sekä lasin ja keramiikan valmistuksessa. Pienien pitoisuuksien vuoksi niiden kierrätys on vielä vaikeaa.

Jätteen tuottaja maksaa aina sen hävittämisestä eli tuulivoimaloiden osalta niiden omistaja. Toisin kuin kuluttajatuotteet, tuulivoimaloiden purkujäte tulee yritystoiminnasta valvotusti ja suunnitellusti, mikä helpottaa jatkokäsittelyä ja kierrättämistä.

Sähköistäminen on kustannustehokkain tapa muuttaa eri teollisuudenalat - joista merkittävimpinä terästeollisuus ja kemianteollisuus - sekä liikenne vähähiilisiksi. Myös tuulisähkön siirtämiseksi käyttäjille tarvitaan siirtolinjoja, joiden ympäristövaikutukset arvioidaan tarkkaan tuulipuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä.

Yhteiskuntamme sähköistyy vauhdilla, mutta yksikään energiantuotantomuoto ei ole täysin haitatonta. Päästötön ja puhdas tuulivoima on tällä hetkellä nopein ja edullisin tie kohti hiilineutraaliutta.

Anni Mikkonen

toimitusjohtaja

Suomen Tuulivoimayhdistys ry