Mielipiteet

Lukijan mielipide: Ketään ei jätetä vai jätetäänkö?

Kainuun liiton tekemä tuulimaakuntakaavan luonnos 2035 on ollut nähtävillä. Kaavoittajatiimi on ollut kovan paikan edessä, sillä annettu tavoite, 330 uutta voimalaa oli mahdoton.

Tulos saa varmaankin osakseen kehuja, mutta ainakaan kohteessa Tv-33 Suomussalmi (Kiviharju) kaavoitukselle asetettuja tavoitteita ja yhteen sopimisen teemoja kuten maisema- ja kulttuuriympäristöt, asutus ja vapaa-ajan asutus, luontoarvot, luontomatkailu, puolustusvoimien tarpeet ja vaikutukset kuntatalouteen ei ole saavutettu.

Tuntuu vahvasti siltä, että tavoitteena on ollut pelkästään saada tuulivoimaa alueelle niin paljon, että maakunnallinen tavoite toteutuu. Niinpä lopputulos vaikuttaakin ensisijaisesti tuulivoimalobbarien tavoitteiden toteuttamiselta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lisäksi ehdotuksessa on runsaasti puutteita ja selviä asiavirheitä. Tuntuu oudolta, että maakuntahallitus voisi sen perusteella tehdä päätöstä kaavoituksen jatkamisesta ko. suunnitelman pohjalta.

Aloitetaan maisemasta. Valtakunnallisen kestävän kehityksen yhtiön Motivan julkaisemassa artikkelissa Tuulivoima osana maisemaa käsitellään asiaa monipuolisesti ja todetaan: Mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalla ja sen ympäristöllä on, sitä pienempi konflikti on niiden välillä. Tuulivoimarakentaminen voi mitätöidä historiallisesti merkittävän kulttuurimaiseman visuaaliset ominaisuudet ja maiseman historiallisen tunnelman.

Kovajärven rannalta on tehty esihistoriallisia löytöjä ja Pirttijärven takaa löytyy samaan aikakauteen kuuluvia peurojen pyyntikuoppia. Tässä maisemassa on siis asuttu tuhansia vuosia sitten. Tämä osoittaa myös, että muinaisilla ihmisillä ja meillä ovat ihan samat luontoon liittyvät kauneusarvot. 300 metriä korkeat tuulimyllyt eivät todellakaan sovi tähän esihistorialliseen maisemaan. Näitä maisema-arvojen muutoksia suunnitelmassa arvioidaan vähäisiksi!

Pirttijärvi-Kovajärvi-Kuurtojärvi-Löytönen on suuri säännöstelemätön järvialue ja sijaitsee vain 17 kilometrin päässä Suomussalmen kuntakeskuksesta. Siitä on tullut luonnonrauhaa arvostaville suomussalmelaisille mitä parasta työssäkäynti- ja mökkeilyaluetta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pirttijärvi-Kovajärvi alueelle onkin laadittu kaksi ranta-asutuskaavaa, joihin on merkitty noin 30 vapaa-ajan ja pysyvää asutusta. Näitä rakennuksia kaavoittaja ei ole kuitenkaan löytänyt vaan toteaa virheellisesti, että lähin mökkialue on Kiantajärven varrella.

Yhteensä mainitulla järvialueella on noin 60 mökkiä ja omakotitaloa. Suurin osa kaavoitetuista tonteista on rakennettu, viimeiset vuonna 2021. Tätä asiaa kaavasuunnitelma ei ole huomioinut vaan kohtaan asutus on merkitty: kilometrin säteellä asutusta 0. Jokainen ymmärtää, että tuulivoiman haitta-alue on enemmän kuin yksi kilometri, kesäisellä järvenselällä se ulottuu ainakin 5–10 kilometrin päähän.

Myös alueen luontoarvot on kaavasuunnitelmassa sivuutettu, ja alue on nähty pelkkänä talousmetsänä. Lintu-alan asiantuntijat ja lintuharrastajat ovat löytäneet alueelta viisi erittäin uhanalaista, ja yhdeksän vaarantunutta lintulajia, mukana muun muassa maakotka. 1.6 kilometrin päässä kaava-alueesta on kalasääsken pesä, jossa viime kesänä oli kolme poikasta.

Alueella on myös porojen vasomisen kannalta tärkeä kevätlaidun. Alue on myös suosittua metsästysmaata, jossa metsästää useita seuroja. Jos tuulivoimalahanke toteutuu, kielletään voimaloista tippuvan jään takia alueella talvella liikkuminen mahdollisesti kokonaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaavoitushanke on tuomassa alueen asukkaille mittavat taloudelliset menetykset. Suomussalmella kiinteistöjen arvot ovat kymmenessä vuodessa romahtaneet lähes puoleen entisestään. Parhaiten ovat arvonsa sälyttäneet kesämökit ja järvien rannoille rakennetut kiinteistöt.

Eri tutkimuksissa on todettu, että kaavasuunnitelmat jo alkuvaiheessaan alentavat alueen kiinteistöjen arvoja. Joissakin tapauksissa jopa 30 prosenttia. Tontit järvialueelle ovat arvokkaita ja jos arvioimme yhden asumuksen arvoksi 100 000 euroa, on yhteisarvo 6 miljoonaa. Näin ollen asukkaiden tappioksi tulisi tuulivoimalan takia 1,8 miljoonaa.

Kaavoittaja ei ole huomannut, että kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, viitostien itäpuolella sijaitsee maailmanlaajuisesti tunnettu tilataideteos Hiljainen kansa ja Niittykahvila. Jokainen voi tulkita tilataideteosta omalla tavallaan, mutta jos tuulivoimalahanke toteutuu, niin minulle se merkitsee kansaa, joka seisoo ja katsoo äänettömänä järjetöntä luonnon tuhoamista.

Olen monena kesänä istunut "Viinalan syömmaalla" Korpijärven rannalla ja tiedän, että vaikka alueella on suoritettu ankaria hakkuita, voi siellä vieläkin kokea saloseudun rauhoittavan tunnelman. Tähän luonnon vetovoimaan perustuu myös Suomussalmen kuntastrategia, jossa sanotaan: Luontoa hyödynnetään kestävästi matkailuun sekä virkistykseen ja hyvinvointiin. Suomussalmi on tulevaisuudessa tunnettu luonto- liikunta ja erämatkailukohde .

Alue, joka muuttuisi teollisuusalueeksi, on kooltaan 5 500 hehtaaria ja suurempi kuin Nuuksion kansallispuisto Helsingin liepeillä. Voidaan kysyä miten hyvin tällainen jättiläismäinen 52 tuulimyllyä käsittävä teollisuusalue Vuokatinvaaran korkuisine torneineen sopii yhteen luontoon pohjautuvan kuntastrategian kanssa?

Hanke on tuhoisa myös alueen biodiversiteetin kannalta. Kauhistelemme Brasilian metsätuhoja mutta samalla olemme valmiit muuttamaan 7 100 jalkapallokentän kokoisen, luonnonarvoiltaan rikkaan sydänmaan erämaa-alueesta teollisuusalueeksi.

Tuulivoimaa perustellaan ilmastonmuutoksen torjumisella mutta käytännössä se on muuttunut keppihevoseksi, jota rahanahneet tuulivoimafirmat käyttävät härskisti hyväkseen vaikeuksiin joutuneiden pikkukuntien taloudellista ahdinkoa. Tässä leikissä ilmastonmuutos jää kakkoseksi taskulaskimilla saatujen tulosten kanssa.

Olen ollut yhteydessä moniin suomalaisiin, jotka käyvät epätoivoista kamppailua kotimaisemansa puolesta kansainvälisiä tuulivoimafirmoja vastaan. Täytyy ihmetellä yhteiskunnan röyhkeyttä omia kansalaisiaan kohtaan. Ihmiset saavat seurata voimattomina sivusta, miten päättäjät ja virkamiehet pikkurahasta tuhoavat sen mikä meille suomalaisille on kaikkein tärkeitä: kotirauhan, kotimaiseman ja suomalaisen luonnon.

Onko myös Kainuu ja Suomussalmi menettämässä tässä rytäkässä erään tärkeimmän yhteiskunnallisen arvon: ihmisten luottamuksen päättäjiin?

Kaava-alueen läheisyyteen on muuttanut vuosien aikana suuri joukko kuntalaisia ja paluumuuttajia, jotka haluavat elää rauhassa lähellä luontoa ja palveluja. 150 alueen asukasta ja mökkiläistä on ilmaissut tämän kantansa Kainuun liittoon lähetetyssä lausunnossa. Onko meidän toiveemme romuttumassa käsittämättömien tuulivoimahankkeiden takia?

Perusteena rakentamiselle on kiinteistövero. Se on pieni murunen, joka tipahtaa suursijoittajien pöydältä kunnan kassaan ja sen merkitys hiipuu vuosien aikana. Viidentoista vuoden kuluttua jäljellä on pelkästään ongelmajätettä ja raiskattuja erämaita.

Lopuksi esitän Suomussalmen kunnan päättäjille kysymyksen, johon haluaisin myös vastauksen. Mitä tarkoittaa kunnan slogan: "Ketään ei jätetä"?

Eero Schroderus

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä