Mielipiteet

Lukijan mielipide: Elinvoimaa Suomussalmelle?

Sunnuntain Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli kuntien elinvoimasta. Terveydenhuolto, homekoulut ja monet muut valtakunnalliset teemat ovat yhteisiä, mutta kunnan elinvoima on usein hyvin paikallinen kysymys. Elinvoimatekijät ovat pitkäjännitteisiä toimia ja ne tähtäävät kauas tulevaisuuteen, mutta säästöpaineista johtuen ne jäävät monesti tekemättä.

Hesarin mukaan elinvoima koostuu palveluista, ympäristöstä harrastus- ja koulutusmahdollisuuksista, kulttuuritarjonnasta jne. Ihmiset valitsevat kotipaikkakuntansa näitä asioita puntaroiden ja yritykset investoivat sinne, missä on elinvoimaa.

Suomussalmen huoltosuhde on karmea. Sataa työllistä kohti meillä on kaksisataa työelämän ulkopuolella olevaa kuntalaista, joten tätä elinvoimaa tarvittaisiin kipeästi. Tulevaisuutta suunnitellessa puhutaan aina uusista työpaikoista mutta tärkeintä on, että jo kunnassa olevat työpaikat turvataan.

Suomussalmellakin ollaan jo nyt tilanteessa, että korkean työttömyyden lisäksi meitä vaivaa osaavan henkilöstön työvoimapula. Ammatillisen koulutuksen taso ja rahoitus on turvattava.

Väestörakenteen oikaiseminen on myös Suomussalmella tärkein tulevaisuudentekijä. Kysymys kuuluu: haluavatko nuoret palata opiskeluvaiheen jälkeen kotikuntaansa yrittäjiksi, opettajiksi, hoitajiksi, timpureiksi tai vaikkapa kunnan virkamiehiksi.

Tämä riippuu pitkälti siitä, minkälaisen lapsuuden he ovat täällä viettäneet. Kaveripiiri on nuorille tärkeä ja muodostuu usein koulun lisäksi erilaisista harrastuspiireistä. On surullista, että esimerkiksi nuoret ovat jo niin vähissä, että jääkiekossakaan meillä ei ole edustusjoukkuetta. Olisi hyvä, että kunnan päätöksenteossa kaikki lasten ja nuorten harrastukset kuten urheilu ja kulttuuri nähtäisiin juuri elinvoimatekijöinä. Niihin pitää suunnata sekä työ- että taloudellisia panoksia.

Eräs keino korvata väestökatoa on maahanmuutto, jota kunnassamme on harjoitettu mallikkaasti jo vuosia. Kymmenen vuoden kuluttua monet maahanmuuttajien lapset ovat työiässä. Jäävätkö he Suomussalmelle, riippuu kotoutuksen onnistumisesta ja siitä, minkälaisen kuvan me heille kotikunnastamme annamme. Leimaako heidän lapsuuttaan rasismi ja koulukiusaaminen vai vaikkapa yhteiset onnistumiset juniorien jalkapallo-otteluissa.

Koronan nostama etätyöbuumi on jo nyt tuonut paikkakunnalle uusia kuntalaisia. Olisiko mahdollisuus kehitellä ideaa eteenpäin ja järjestää etätyön tekijöille kokonaan uudenlaisia, viihtyisiä tiloja lähelle luontoa, jossa tilankäyttäjät voisivat löytää myös vaikkapa yhteisöllisyyttä?

Monet arkielämälle välttämättömät kauppapalvelut ovat hävinneet Suomussalmelta. Samalla olemme menettäneet myös niissä olleet työpaikat. Asia on niin tärkeä, että vaikka tämä ei suoranaisesti kunnan tehtäviin kuulu, jää miettimään, voisiko kunta ottaa asiassa vahvempaa roolia esimerkiksi yrittäjäkoulutuksen muodossa?

Omaa yritystä aikoinaan perustettaessa tämä koulutus ja rohkaisu oli ratkaiseva tekijä. Suomussalmi on noin 10 000 asukkaan kaupallinen keskus ja nettikaupasta huolimatta täällä on hyvälle palvelulle ja laatutavaroille ostajia ja kysyntää. Voi kuulostaa todella vanhanaikaiselta, mutta joku "Osta kotikunnan kaupasta" -kampanja ei koskaan ole ollut niin ajankohtainen kuin nyt, mikäli aiomme pitää palvelevat yrityksemme pystyssä.

Entä sitten oma leipälajini teatteri, joka on myös viettänyt hiljaiseloa koronan takia. Puhun nyt pelkästään omasta puolestani mutta olemme selvinneet hyvin. Olemme saattaneet loppuun noin kymmenen vuotta kestäneen rakennusbuumin, jonka aikana on rakennettu Teatteritalo sekä kesäteatterin ja näyttämön katos.

Vaikka rahoitus on tullut omasta toiminnasta ja eri hankekanavia pitkin, kunnan mukanaolo on ollut aivan välttämätöntä. Teatteri on juuri se paikka, jolla pandemian jälkeen on iso rooli paikkakunnan henkisessä toipumisessa, sillä yhteisöllisyys on elinvoimaa parhaimmillaan.

Olen varma, että mikäli koronasta selvitään kutakuinkin näillä menetyksillä ja työrauha säilyy, niin Kesäteatterin kävijämäärä yltää tulevina vuosina valtakunnassamme kymmenen parhaan joukkoon, ehkä noin 15 000. Silloin voisimme kirjata matkailupuolella lähes 2 000 teatteriyöpymistä.

Eero Schroderus