Mielipiteet
Fortum vastaa lukijan mielipiteeseen Kiantajärven ja Vuokkijärven säännöstelystä
Jukka-Pekka Alanko esitti mielipidekirjoituksessaan (Ylä-Kainuu 16.3.2021) kysymyksiä liittyen muun muassa vesistöjen säännöstelyyn, lainsäädäntöön ja kalaistutuksiin. Vastaamme tässä kirjoituksessa esitettyihin kysymyksiin.
Alanko kysyy kirjoituksessaan, että missä määrätään vesistöjen säännöstelystä ja vedenpinnan korkeuksista. Kiantajärven säännöstelyluvan lupaehdossa 13 on määrätty Kiantajärven säännöstelystä. Lupaehdossa on annettu vedenkorkeuden luparajat, jotka vaihtelevat vuodenajan mukaan.
Lupaehdossa sanotaan myös, että "Kiantajärven säännöstely on hoidettava niin, ettei järven vedenkorkeus tuulista tai muista tilapäisistä, säännöstelijästä riippumattomista seikoista johtuvia lyhytaikaisia ja enintään muutaman senttimetrin pituisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä ylärajaa".
Lupaehdossa on myös määrätty, että Kiantajärven vedenkorkeutta seurataan Ämmänsaaressa ja seuranta voidaan tehdä automaattisella mittausasemalla. Tämän lisäksi Ämmänsaaren mittausaseman lähistöllä on oltava kiinteä vesiasteikko paikassa, jonne yleisöllä on esteetön pääsy.
Samanlaiset kiinteät vesiasteikot on asennettu myös Ruhtinansalmen padolle ylävirran puolelle sekä Linnansalmeen. Kuitenkin ainoa virallinen mittauspiste Kiantajärvellä on lupaehdon mukaisesti Ämmänsaaressa.
Vuokkijärven säännöstelyluvan lupaehdossa 10 on määrätty Vuokkijärven säännöstelystä. Lupaehdossa 11 on määrätty vedenkorkeuden mittaamisesta viranomaisen hyväksymästä paikasta. Vedenkorkeutta Vuokkijärvellä mitataan Ala-Vuokista.
Kirjoituksessaan Alanko tiedustelee, että mikä taho vesistöjen säännöstelyä valvoo. Vesilain ja sen perusteella annettujen lupien sekä lupamääräysten noudattamista valvovat ELY-keskukset. Kianta- ja Vuokkijärvien osalta vesistön säännöstelyn valvova viranomainen on Kainuun ELY-keskus.
Kirjoituksessa kysytään myös, että kenen keräämiin tietoihin valvonta perustuu. Vedenkorkeustiedot toimitetaan säännöstelijän, eli tässä tapauksessa Fortumin, toimesta automaattisesti vesistön säännöstelyn valvonnasta vastaavalle viranomaiselle ja ympäristöhallinnolle.
Havaintoja ja ennusteita vesitilanteesta voi seurata esim. vesi.fi-sivustolta. Vesi.fi-palvelu on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee niin kansalaisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Tietosisällön sivustolle tuottavat Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus yhteispalveluna yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Kirjoittaja pyytää vastausta myös siihen, mistä suomussalmelainen voi hakea korvauksia kärsimistään vahingoista. Säännöstelystä aiheutuvat vahingot on pääosin korvattu aikanaan lupia myönnettäessä, mutta erityisesti rantojen syöpyminen ja vyöryminen ovat joissakin tapauksissa edelleen Fortumin vastuulla.
Korvausvastuuseen vaikuttavat mm. säännöstelyn aloittamisen aikaisen kiinteistönomistajan kanssa säännöstelyvahingoista tehdyt sopimukset. Tästä syystä rantavyörytapaukset käsitellään aina tapauskohtaisesti ilmoituksen perusteella.
Rakenteille ja rakennuksille aiheutuvista haitoista Fortum ei ole korvausvelvollinen silloin, kun säännöstely on tapahtunut säännöstelyn lupaehtojen mukaisissa säännöstelyrajoissa. Näiden osalta kannattaa kääntyä oman vakuutusyhtiön puoleen.
Viimeisenä kysymyksenään Alanko kysyy, mitä lupaehdot sanovat arvokalojen istutuksista ja mahdollisista Oulu- ja Emäjoen kalaportaista. Oulujoen osalta kalatalousvelvoitteiden hoidosta on sovittu ns. Montan sopimuksella, jossa osapuolina ovat kalatalousviranomaiset sekä Fortum. Montan sopimuksella on sovittu kalavelvoitteiden toteuttamisesta velvoiteistutuksilla.
Hyrynsalmen reitin voimalaitosten rakentamisluvissa ei ole mainintaa kalateistä, vaan rakentamislupiin sekä Kianta-, Vuokki- ja Iso-Pyhäntä-järven säännöstelylupiin liittyvät kalatalousvelvoitteet on määrätty kalaistutuksina, kalatalousmaksuna ja tarkkailuvelvoitteena.
Istutusvelvoitteessa on määrätty reitille istutettavan planktonsiikaa sekä kahta erikokoista järvitaimenta. Istutusvelvoite toimeenpannaan viiden vuoden mittaisella toimeenpanosuunnitelmalla, missä kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden parantamiseksi määriä, kokoja ja lajeja voidaan muuttaa, heikentämättä kuitenkaan velvoitteen rahallista arvoa.
Fortumille määrätty Hyrynsalmen reitin vuosittainen kalatalousmaksu on lisäksi n. 60 000 euroa vuodessa. Kalatalousmaksut kohdistuvat luvanmukaisesti määrätyille alueille ja niiden käytöstä päättää Lapin ELY-keskus.
Esityksiä kalatalousmaksulla toteutettavista toimenpiteistä voi esittää esim. kalatalousalue tai paikallinen osakaskunta. Kalatalousasioissa Oulujoen vesistön valvova viranomainen on Lapin ELY-keskus.
Katri Hämäläinen
Mikael Heikkilä