Mielipiteet

Lukijan mielipide: Virkojen viidakko

Virkojen perustaminen on ollut valtion hallinnossa niin haluttua puuhaa, ettei siinä ole pihistelty. Kannattaisi kyllä selvittää, että mitkä poliittiset ryhmät ovat knnostautuneet tässä puuhassa. Tämä olisi hyvä selvittää hallituksen vaihtuessa.

Esimerkkinä voi mainita ulkopoliittisen instituutin, joka on ollut esillä viime aikoina. Siellä on 48 virkailijaa ja hallituksessa 9 jäsentä. Lisäksi on neuvottelukunta, jossa on jäseninä 9 kansanedustajaa ja 11 muuta jäsentä.

Uudesta ministeriöstä ympäristöministeriöstä on tullut hyvin mahtava, 284 virkailijaa (2022) 274 (2020). Maa- ja metsätalousministeriössä on 250 ihmistä + lisäksi hallinnon aloilla peräti 5 100 virkailijaa.

Sitten on Sitra, jossa on 180 virkailijaa, töissäkin 170 (-21). Johtoryhmässä on viisi henkilöä, hallintoneuvostossa 13 kansanedustajaa. Uusia työsuhteita tuli (vuonna 2021) 44 ja neljä uutta johtajaakin aloitti samana vuonna.

Ylessä on 3 300 ihmistä (2021), hallintoneuvostossakin on 21 kansanedustajaa, jotka eivät saa puuttua ohjelmiin. Omituisuus on se, että alueuutisissa toistuu joka päivä kaksi samaa 5 minuutin tekstiä ja kuvaa. Se toistuu kaikilla alueilla? Jos jollakin on valtaa, vaatikaa Ylen rahoista puolet pois, samalla alenee pienutuloisten Yle-verokin ja vähemmillä leikkauksilla selvitään työttömyysturvasta ja huoltoavusta.

Jokin tarve on kai synnyttänyt Setankin perustamisen. Siellä on pääkonttorissa 18 virkailijaa ynnä paikallisjärjestöjä 24, ja lisäksi valtakunnallisia yhdistyksiä, muun muassa polyamoria-yhdistys. Sieltä kuulutettiin tv:ssäkin ns. vapaan rakkauden oppia. Meikäläinen ei ymmärä sitä, että kuuluuko tämä valtiolliselle toimijalle. Sehän on kulttuurimme vastainen, kun se korostaa parisuhteen ja perheen mitätöimistä.

Puolueista voi mainita suuria virkamieskuntia. Sdp:llä oli ennen 40 kansanedustajaa, mutta heidän avustajia on 41 + pääsihteeri. Puolueesta on myös pääministeri, jolla on ennätyssuuri avustajakunta, 7 ihmistä. Heidän joukkoonsa mahtuu myös hallintotieteen ylioppilas, joka saanee 6 000-7 000 euron palkkaa. Joskus asiat kehittyvät siten, ettei palkalla ehkä olekaan tarkkaa ylärajaa. Leikkuri pitäisi olla ainakin yleiseen käyttöön, palkka puoleen ja kontrolli päälle. Tässä on turha esittää vakioitkua, ettei saada päteviä henkilöitä, jos pudotetaan palkkaa. Kontrollia eivät voi järjestää poliitikot, se on annettava virkamieskunnalle.

Joitakin vuosia sitten laskin, että virkakuntaa koko maassa oli lähes miljoona, eikä se ole siitä laskenut, lienee noussut. Kansalaisille tulee epäilys, onko kaikilla mielekästä työtä, vai onko kysymys ns. suojatyöstä. Tulevat sukupolvet näkevät vielä sen ajan, että maa joutuu suoritustilaan, ellei hätähuutoa kuulu ajoissa.

Taisto J. Seppänen