Mielipiteet

Lukijan mielipide: Tuulivoiman keisarilliset uudet vaatteet

Idealismi on yksi kehitystä eteenpäin vievä voima. Hyvätkään ideat eivät kuitenkaan ole aina toteuttamiskelpoisia ja niiden toteuttamisen vaikutukset voivat olla kielteisiä. Tuulimylly oli aikanaan hyvä - ja kuivalla maalla ainoa - energiaratkaisu myllynkivien pyörittämiseen ja viljan jauhamiseen.

Myllyn kehittämiseen olisi epäilemättä ollut monenlaisia vaihtoehtoja, mutta mielikuvituksen puuttuessa jatkettiin samalla idealla. Puu korvattiin raudalla ja muilla metalleilla, siivet erilaisilla hajoamattomilla komposiiteilla. Tehokkuus vaati yhä suurempia myllyjä, jolloin myös haittavaikutukset eksponentiaalisesti kasvoivat.

Useiden suomalaisten maakuntien maakuntakaava toistaa tuulivoiman osalta Sitran ja muiden tahojen idealistisia kuvitelmia Suomen energiatulevaisuudesta. Tutkijat ovat jo osoittaneet visioiden tekniset mahdottomuudet: myllyt eivät ole ekologisia, niiden nettotuottoa on liioiteltu ja myllyjen rakentamiseen tarvittavat materiaalit ovat rajallisia.

Kunnilla, poliitikoilla ja suunnittelijoilla ei näytä olevan selvää käsitystä tuulivoimateollisuuden kokonaisuudesta. Vähitellen tajutaan, että energian tarpeeseen voidaan vaikuttaa myös kulutusta vähentämällä.

Teollisuuden suurkuluttajille voidaan asettaa säästö- ja kehittämisvelvoitteita. Myös turhaa yksityistä kulutusta voidaan vähentää suosituksilla ja velvoitteilla niin kuin tehtiin 1970-luvun energiakriisissä.

Maakuntiin halutaan satoja massiivisia tuulivoimaloita sekä moottoritien kokoluokkaa vastaavia sähkönsiirtoväyliä. Sähkön, jota jossain muualla tarvitaan. Maakunnat saavat "Musta-Pekan" osan – voimaloiden ympäristöhaitat.

Kuntien osalta tuulivoiman houkuttimena on ollut kiinteistövero. Kuntapäättäjät eivät ole sisäistäneet ajatusta, että kaikkia veroja julkisen talouden keskeisenä rahoituskeinona on helppo säädellä. Jo nyt on esitetty vaatimuksia kiinteistöveron tuoton tasaamiseksi kuntien kesken.

Kiinteistöveron kasvu myös leikkaa kunnan saamia valtionavustuksia. Itse asiassa kiinteistöveron tuotto kuuluisi ensi sijassa myllyistä terveys-, ympäristö- ja omaisuushaittoja kärsiville lähiasukkaille.

On selvää, että energian tarve maailmalla kasvaa ja ilmaston tila vaatii luopumista fossiilisesta energiasta. Tuulivoima on yksi vaihtoehto energiatuotannolle keskitetysti ja hyvin hoidettuna. Se ei saa kuitenkaan viedä elintilaa matkailulta ja muilta elinkeinoilta. Ei myöskään tuhota paikallisen väestön elinoloja ja terveyttä.

Maakuntasuunnitelmat pyrkivät elinkeinotoimintojen koordinointiin. Tuulivoimalat eivät kuitenkaan ole samanlaisia teollisuuslaitoksia kuin metalliverstaat tai it-hallit. Ne valtaavat näkyvyydellään ja haittavaikutuksillaan laajat alueet, järvialueella myllyt näkyvät kymmenien kilometrien päähän.

Onkin mielenkiintoista, että sikalan/ navetan tms. maatalouden tuotantorakennuksille vaaditaan lähes poikkeuksetta ympäristöviranomaisen lupa - tuulivoimarakentamiseen ei. Tuulivoimapotentiaalin arviointia varten on maakuntakaavoissa asetettu kriteereitä etäisyyksille asutukseen, kulttuurikohteisiin ja matkailuyrityksiin.

Nämä kriteerit ovat absoluuttisen alimitoitettuja. Yhden kilometrin etäisyys asutukseen melun, välkkeen ja muiden terveyshaittojen osalta on aivan liian lyhyt. Juridisesti haitoista ja virheellisistä laskelmista ovat vastuussa myös voimaloiden toiminnan mahdollistaneet viranomaiset ja virkamiehet.

Jo nyt korkein hallinto-oikeus on joutunut puuttumaan voimaloiden haittavaikutusten asianmukaiseen mittaamiseen. Onkin syytä selvittää, missä määrin tuulivoimaloiden sijoittamista ja vaikutusten mittaamista koskeva ohjeistus ja asetetut melurajat ovat lainmukaisia ja ajantasaisia.

Usein tuulivoimaloiden vaikutuksista alueen luontoon ja asutukseen tehdään säädösten edellyttämät selvitykset. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että ne kaikki ovat yleensä voimayhtiöiden itsensä tilaamia ja tekemiä. Selvityksiä tekevät asiantuntijat saattavat olla asiantuntijoita, mutta selvityksiin ja tulosten tulkintaan sisältyy tunnettuja tilaustutkimuksen ongelmia.

On selvästi nähtävissä, että melu-, välke- ja näkymähaitat on arvioitu tarkoitushakuisesti valituista kohteista. Erilaisten mitoitusten pohjana käytetään usein vanhoja normeja ja suunniteltuja pienempiä voimaloita. Laskelmat eivät ota huomioon ympäristössä tapahtuvia muutoksia eivätkä myllyjen koon mahdollista kasvamista tulevaisuudessa.

Tulokset esitetään keskiarvoina ottamatta huomioon voimakasta vaihtelua erityisesti tietyissä meteorologisissa olosuhteissa. Suomen perustuslain tehtävänä on turvata kansalaisten tasa-arvo sekä turvallinen ja terveellinen asuinympäristö. Maakuntasuunnitelman sadat tuulivoimalat rikkovat näitä perusoikeuksia.

Suunnitelman esitykset turvaetäisyyksiksi eivät ole riittäviä. Maakuntasuunnitelmat tulee tuulivoiman mitoittamisen ja sijoittamisen osalta saattaa jatkovalmistelussa realistiseksi ja oikeudenmukaiseksi. Maakuntasuunnitelmissa tulee ottaa selvästi kantaa tuulivoiman haittavaikutuksiin paikallisille ihmisille.

Voimaloiden vaikutusten turvaetäisyydet tulee yhtenäistää ja korjata riittäviksi. On hyvä, että luontoselvitykset suojaavat maakotkaa, lepakoita ja viitasammakkoa. Sama suoja ja muut perusoikeudet tulee ehdottomasti turvata myös ihmisille voimaloiden läheisyydessä. Kuntapäättäjät voivat itsevaltiaan tavoin määrätä alueensa kaavoituksesta ja rakennusluvista.

Raisa Kinnunen

sihteeri

Luonnonmukaisen asuinympäristön puolesta ry