Mielipiteet

Lukijan mielipide: Tapaus Kainuun Etu Oy

Kainuun kuntien omistama kehittämisyhtiö Kainuun Etu Oy valittiin vuonna 2016 Euroopan alueellisten kehittämisyhtiöiden järjestön Euradan parhaaksi yhtiöksi 70 jäsenyhtiön joukosta. Samana vuonna Financial Times antoi Kainuun Edulle tunnustuksen datakeskusten kehittämisestä ja verkkostrategiasta.

Siitä huolimatta Kainuun kunnat puolittivat yhtiön kuntarahoituksen vuosille 2017–2018 aiemmasta 800 000:sta eurosta 400 000:een euroon. Yhtiön tiedotusta arvosteltiin tuolloin puutteelliseksi ja yhtiötä liikaa Kajaani-Sotkamo-keskeiseksi muiden kuntien jäädessä vain maksajan rooliin. Hyrynsalmen silloinen kunnanjohtaja tosin antoi yhtiölle kiitosta Ukkohallan ja Paljakan alueelle kohdentuneen kansainvälisen matkailu- ja markkinointihankkeen osalta.

Toimitusjohtaja Antti Toivanen vastasi kritiikkiin tiedotuksesta toteamalla, että tietoja, pois lukien yrityssalaisuudet, olisi saatavissa muun muassa tutustumalla yhtiön www-sivuihin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yhtiön alasajon alkaessa toteutua keväällä 2020 Toivanen korosti yhtiön rahoitus- ja liiketoimintaosaamista ja toi esille, että yhtiö on pyörittänyt hankkeita 20 vuoden aikana yli 65 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus on ollut noin 10 prosenttia. Se tekee n. 5 €/asukas/vuosi Suomen muiden yli 50 kehitysyhtiön kuntarahoituksen ollessa noin 26 €/asukas/vuosi. Näitä Toivasen esittämiä lukuja en ole nähnyt kenenkään kiistävän.

Kun yritysten oma osuus hankerahoituksesta on ollut noin 1/4, on Kainuun Etu tuonut toimintansa aikana maakuntaan EU yms. rahaa yli 40 miljoonaa euroa. Niillä se on edesauttanut lukuisten yritysten menestystä sekä työllistänyt hankkeisiin tarvittavaa koulutettua henkilöstöä ja sitouttanut siten osaamista maakuntaan. Kiitosta tästä aktiivisuudesta on tullut paitsi Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistolta myös Suomen Kuntaliitolta.

Vuoden 2019 lopulla omistajakunnat hyväksyivät osakassopimuksen enää vain vuodeksi. Kunnat valitsivat samalla Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen ja Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keräsen selvittämään yhtiön toimintaa. Työryhmän keväällä valmistuneen selvityksen mukaan hankehallinnointia voisivat jatkossa hoitaa muun muassa Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun Liitto ja yrityspalveluorganisaatiot sekä osaltaan myös kunnat ja yrittäjäjärjestöt.

Kainuun Yrittäjien edustajat antoivat keväällä tunnustusta Kainuun Edulle ja ihmettelivät yhtiön alasajoa juuri koronapandemian aikana, jolloin yritykset ovat saaneet erityisen paljon apua siltä. He olivat myös huolissaan yrityspalvelujen jatkosta kehittämis- ja tukitoimintojen siirtyessä kuntiin. Lisäksi he totesivat, että yritysten palaute yhtiöstä on ollut pelkästään positiivista ja, että niiden mukaan yhtiössä on töissä hyviä ja osaavia tyyppejä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kainuun Etu on ollut monellakin mittarilla menestystarina. Sen lakkauttaminen ainakin nyt koronapandemian aikana, kun EU on osoittamassa mittavan rahoituksen jäsenmaiden haettavaksi, ei ollut perusteltua. Juuri nyt Kainuun Edun osaaminen ja verkostot olisivat tarpeen.

Kajaanin kaupunginhallitus sekä Sotkamon, Suomussalmen ja Puolangan kunnanhallitukset päättivät 16.6.20, ettei kehitysyhtiön osakassopimusta jatketa enää vuoden 2020 jälkeen. Tähän vaikutti osaltaan se, että Kainuun Liitto päätti keväällä 2020 periä kehitysyhtiöltä takaisin 270 000 euroa EAKR-rahoitusta Kasvua Kainuuseen yrityshankkeen osalta.

Käytännössä Kainuun Edun päivät olivat luetut takaisinperintäasian tultua esille. Kunnat saivat siitä hyvän syyn irtaantua yhtiöstä ja 11.9.2020 yhtiökokous valitsikin yhtiölle pääasiassa viran-/toimenhaltijoista koostuvan hallituksen, jonka tehtävänä on yhtiön alas ajaminen. Hallitus vapautti jo 23.9.2020 toimitusjohtaja Antti Toivasen tehtävistään.

Kun yhtiön alas ajamisesta oli päätetty, Jari Tolonen perusteli sitä sillä, että aika on ajanut osakeyhtiömuotoisen kehittämisyhtiön toiminnan ohi ja tarjosi tilalle ammattikorkeakoulua. Heimo Keränen piti Kainuun Edun heikkoutena kunnilta tulevan perusrahoituksen riittämättömyyttä ja sitä, että jos Kainuun Edun työntekijälle ei saada jatkoprojektia, se johtaa helposti aivovuotoon.

Perustelut ontuvat. Kun Kajaanin kaupunginjohtaja haluaa keskittää hanketoiminnan kaupungin hallitsemalle ammattikorkeakoululle niin se tarkoittaa, että muut kunnat ovat ulkona hanketoiminnan hallinnosta. Keräsen perustelut taas voidaan sivuuttaa kysymyksellä, mitä jos perusrahoitus olisi palautettu ennalleen 800 000 euroon? Sillä olisi hoitunut paitsi yhtiön jatko myös takaisinperintä. Aivovuotoa taas mitä ilmeisimmin tulee juuri Kainuun Edun lakkauttamisen vuoksi enemmän kuin takavuosina yksittäisten projektien lakkaamisen vuoksi on tullut.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mielenkiintoista on myös seurata, miten hajautettu hankehallinto pystyy ylipäätään vastaamaan yritysten tarpeisiin sekä miten ammattikorkeakoulu pystyy muuntautumaan uuteen rooliinsa ja vastaamaan erityisesti pienten yritysten tarpeisiin?

Kainuun Etu on ollut monellakin mittarilla menestystarina. Sen lakkauttaminen ainakin nyt koronapandemian aikana, kun EU on osoittamassa mittavan rahoituksen jäsenmaiden haettavaksi, ei ollut perusteltua. Juuri nyt Kainuun Edun osaaminen ja verkostot olisivat tarpeen.

Kainuun Edun lakkauttamisessa oli pohjimmiltaan kyse siitä, että kunnat olivat tyytymättömiä toimitusjohtaja Antti Toivaseen. Hänestä piti päästä eroon hinnalla millä hyvänsä.

Toivasen kanssa Kainuun Kokoomuksessa yhtä aikaa toimineena tiedän, että miehessä on "pitelemistä". Mutta hänellä on myös ansionsa. Kun kuntapoliitikoista koostuva toimitusjohtajan "esimiehenä" toimiva yhtiön hallitus ei kyennyt osakeyhtiölain tarkoittamalla tavalla huolehtimaan yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, uhrattiin koko yhtiö ja sen maakuntaan tuoma lisäarvo. Tämä kertoo karua kieltä poliittisesta ja muusta johtamisosaamisesta Kainuussa.

Juhani Seppänen

Maakunnallisen elinkeinoelämän kehittämisyhtiön toiminta lakkaa Kainuussa vuoden loppuun mennessä, kun kunnat eivät enää rahoita sitä.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä