Mielipiteet

Lukijan mielipide: Sittenkin tarvitaan ammattiauttaja Suomussalmen kokouksiin

Ylä-Kainuu-lehdessä julkaistiin 18.11.2021 mielipidekirjoitukseni otsikolla "Tarvitseeko Suomussalmen valtuusto ammattiauttajan kokouksiin?"

Nyt kysymykseni on uudelleen entistä ajankohtaisempi. Tuli kolmas moka, ja lähellä oli päätöksenteossa vielä neljäskin tapaus, johon olisi tarvittu ammattiauttajaa.

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 29.3.2022 äänin 5-6, ettei esitettyä 450 000 euron lisämäärärahaa myönnetä niin sanotun kevyenliikenteen sillan rakentamiseen Emäjoen yli.

Sen jälkeen hallitus joutui kokoontumaan 5.4. hätäkokoukseen, jossa todettiin, että päätös oli laiton, koska talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kunnanvaltuusto.

Kunnanhallitus oli ollut siis "kaapata" valtuustolta päätösvallan.

Kunnanhallitus teki niin sanotun itseoikaisun tähän laittomaan päätökseensä ja esitti sitten 11.4.2022 ylimääräiseen kokoukseen kutsutulle valtuustolle, että Emäjoen kevyen liikenteen sillan rakentaminen poistetaan talousarviosta ja taloussuunnitelmavuosista. Tosin kunnanjohtaja oli esittänyt ensin kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tämä myöntäisi sillan rakentamiseen lisätalousarviossa 450 000 euroa.

Kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja on sitten muuttanut päätösesitystään, että kunnanhallitus esittää valtuustolle Emäjoen kevyen liikenteen sillan rakentamisen poistamista talousarviosta ja taloussuunnitelmavuosilta. Tämän esityksen on kunnanhallitus hyväksynyt sitten yksimielisesti.

Miksi ja millä perusteilla kunnanjohtaja on muuttanut päätösesitystään?

Eikö kunnanjohtajan tehtävänä ja yhtenä tulostavoitteena ole kehittää kunnan elinvoimaa?

Valtuusto käsitteli kokouksessaan sitten kunnanhallituksen esitystä. Keskustelun kuluessa kokoomuksen valtuutettu Jukka-Pekka Alanko esitti perustellusti, että asia siirretään kunnanhallituksen uudelleen valmisteltavaksi. Siirtoesitystä myös kannatettiin.

Tässä vaiheessa puheenjohtajan olisi pitänyt rajata keskustelu vain siirtoesitykseen, mutta keskustelu kunnanhallituksen esityksestä vielä jatkui.

Kunnan hallintosäännön 102 §:ssä määrätään: "Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, siis palauttamisesta valmisteltavaksi, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajattava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä siirtoehdotusta. Jos siirtoehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu".

Lopulta puheenjohtaja alkoi rajata keskustelua siirtoesitykseen ja totesi, että koska on tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen kunnanhallituksen valmisteluun, on suoritettava äänestys.

Äänestysesityksen laatimisessa oli hoipertelua. Alussa oli esitys jopa, että vastakkain pantaisiin Keijo Mularin kannattama kunnanhallituksen esitys ja Jukka-Pekka Alangon kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

Lopulta eri vaihtoehtojen jälkeen puheenjohtaja oli päätymässä hallintosäännön edellyttämään menettelyyn.

Hän esitti, että äänestys suoritetaan siten, että Keijo Mularin esitys (joka lienee tulkittu kuitenkin siten, että asian käsittelyä ei siirretä) on JAA ja Jukka-Pekka Alangon esitys on EI. Tässä äänestysjärjestyksessä on "kauneusvirhe", koska siirtoesitys olisi pitänyt olla äänestyksessä JAA ja tätä vastustava esitys EI.

Äänestystulos oli, että asian palauttaminen kunnanhallituksen uudelleen valmisteltavaksi sai 19 ääntä ja vastustava esitys 12 ääntä.

Mikäli puheenjohtajan alussa kaavailemat äänestystavat olisi toteutettu, niin päätöksenteko olisi ollut lainvastainen ja kunnanhallitus olisi joutunut uudelleen kutsumaan valtuuston koolle asiaa käsittelemään.

Myös valtuuston joulukuisessa talousarvion käsittelyjärjestyksessä olisi paljon petrattavaa. Liekö kaikille päättäjille selvinnyt, mitä muutoksia ja missä vaiheessa tehtiin talousarvioesitykseen?

Siitä kokouksesta saisi sellaisenaan käsikirjoituksen kesäteatteriin. Kokouksen kulku voisi olla kunta-alan opiskelijoille malliesimerkki siitä, miten ei pidä toimia.

Olen sitä mieltä, että ainakin toimielinten puheenjohtajiston ja johtavien virkamiesten olisi syytä nyt kiireesti perehtyä edes kuntalakiin, hallintolakiin, kunnan hallintosääntöön, talousarvioon ja taloutta koskeviin suosituksiin, jotta kompastelut päätöksenteossa eivät enää jatkuisi.

Jos tämäkään ei tuota tulosta, niin palkataan sittenkin kokouksiin ammattiauttaja. Tämä tulisi varmasti kunnalle halvemmaksi, kun toimielimiä ei tarvitsisi kutsua uudelleen koolle erikseen tekemään laillisia päätöksiä. Kunnan imagokin alkaa kärsiä kohta puolin, puhumattakaan siitä, että veronmaksajille aiheutuu turhia kuluja tai jopa vahinkoa kunnalle.

Muuten olen sitä mieltä, että kyllä tuo kevyen liikenteen silta pitäisi saada toteutettua Rantaraitin kehittämisen vuoksi. Sehän on kunnan lähireittien ja matkailuelinkeinon kannalta aivan välttämätön.

Valtio myönsi vuoden 2019 talousarviossa Merja Kyllösen junailemana ja tietenkin muiden Kainuun kansanedustajien tukemana ns. joululahjarahoina 600 000 euron avustuksen kevyen liikenteen siltaan. Avustus on ollut käytettävissä 3 vuoden ajan eli se on käytettävissä enää tänä vuonna.

Miksi tekninen lautakunta ja tekninen toimi ei heti ryhtynyt valmistelemaan sillan rakentamista ja aloittanut lupamenettelyä ja suunnittelua? Miksi viivyteltiin? Esitettyjä selityksiä viivyttelylle en hyväksy. Nyt rakentamiskustannukset pääsivät karkaamaan Putinin takia.

Jos tekninen toimi olisi ryhtynyt määrätietoisesti ja ripeästi toteuttamaan hanketta heti vuonna 2020, niin silta olisi jo valmis ja ilmeisesti saatu toteutettua lähes alkuperäisten kustannusarvioiden puitteissa. Vaikuttaa siltä, että tekninen toimikin tarvitsee pian ammattiauttajaa, jotta tehtävät ja hankkeet saadaan toteutettua ripeästi ja ajallaan.

Siltahanke on nyt ripeästi selvitettävä ja pyrittävä löytämään sellainen siedettävä ratkaisu toteuttamiseen, että tuo valtionavustus voitaisiin käyttää. Nyt teknisen toimen on käärittävä hihat ja kelloon katsomatta ja vaikka lomat peruuttaen etsittävä siedettävä suunnitelma, jotta hanke saadaan toteutettua.

Yksi ratkaisu on, että tehdään riippusilta. Tosin riippusiltaratkaisussa joudutaan tinkimään yhdestä tavoitteesta, siitä, että kanava pystyttäisiin ylittämään moottorikelkoilla. Riippusiltaratkaisuista löytyy tietoa varmasti esimerkiksi metsähallituksen luontopalveluista.

Muuten - kyllä kunnan toimintakyky ja uskottavuus saa pahan kolauksen valtiovallan silmissä, jos myönnetty valtionavustus palautetaan.

Matti Mulari

Suomussalmi

Kirjoittaja on Kainuun aluevaltuuston jäsen (kesk.)