Mielipiteet

Lukijan mielipide: Maksamme velkaa?

Velanottoa kolmoiskriisin, (korona, sota, energiahaaste/inflaatio) aikana on pidetty suurena. Samansuuruinen mielenterveysvelka on kuitenkin sivuutettu systemaattisesti, eikä se nouse mukaan talous- ja hyvinvointikeskusteluun.

Velkaa otettiin noin 12,7 miljardia euroa ja on hyvä tietää talouskeskusteluunkin peilaten, että OECD:n laskelmien mukaan Suomi käytti jo vuonna 2018 yhteensä 11 miljardia euroa mielenterveyden ongelmien hoitoon. (Health at glance 2018)

Korona-aika on vain lisännyt mielenterveyspuolen palvelutarvetta ja kulut vuonna 2022 ovat lähes samaa luokkaa kuin valtion ottama velka.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Miksi se ei keskusteluta taloudessa? Miten meillä on vara sairastuttaa ihmiset ja pistää korjaaviin toimiin yli 10 miljardia? Miksei sairauksien ennaltaehkäisy ole talouskeskustelun ytimessä? Miksi lasten- ja nuorten mielenterveysvelka ei herätä? Opettajatkin pitää sairastuttaa?

Työelämän pahoinvointi kasvaa ja edelleen meillä puhutaan isojen talouskysymysten haasteessa vain siitä, mistä leikataan, juustohöylätään tai kiristetään. Miettimättä lainkaan yhteiskunnan isoa kuvaa ja kysymystä siitä, tehdäänkö asioita toisin, jotta ongelmia ei synny ja kulut saadaan pienemmäksi ilman, että ihmisten hyvinvoinnista ja koulutuksesta leikataan.

Mielenterveys ja sen hoito on yksi miljardipaketti, toinen muhii "tekemättömän työn" saralla. Työurissa, jotka eivät koskaan ala tai loppuvat ennen aikojaan. Osatyökykyisten heikossa mukaanotossa työelämään, puhumattakaan vammaisten ja neuropsykologisista oireista kärsivien pääsystä osaksi yhteiskuntaa. Ja samaan aikaan puhutaan työvoimapulasta, kun meillä on "varaa sivuuttaa" kymmenet tuhannet ihmiset omassa maassa.

Onko varaa ylläpitää tällaista "korjausvelkaa" yhteiskuntamme sisällä? Joka maksaa meille kymmeniä miljardeja euroja sairastuttaen koko ajan lisää.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Väitän, että maamme talouskeskustelu on laiskaa, näköalatonta ja lyhytnäköiseen pikavoittolinjaan pohjaavaa. Jos tässäkään tilanteessa ei keskustella muusta kuin leikkauslistoista ja veronpolitiikasta on hyvinvointivaltiomme pohjarakenteet murennettu nopeasti ongelmien vain syventyessä.

Merja Kyllönen

kansanedustaja (vas.)

Vuosittain noin 800 suomalaista kuolee itsemurhan kautta.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä