Vuonna 1969: Ilmaista sähköä sähkölieden ostajalle, 700 pulloa keskiolutta päivässä ja uusi hotelli Ämmänsaareen

Vuoden 1969 ensimmäisessä Suomussalmi-lehdessä oli historiallinen uutinen: Suomussalmen väkiluku kääntyi laskuun vuoden 1968 aikana.

Suomussalmen seurakunnan väkiluku oli ennakkotietojen mukaan vuoden 1968 päättyessä 15 509 henkeä, 112 vähemmän kuin edellisvuonna.

Suomussalmi oli kuitenkin edelleen Kainuun suurin maalaiskunta ja kolmanneksi suurin koko Oulun läänissä Kuusamon ja Pudasjärven jälkeen.

Kainuun Valo jatkoi uudissähköistystä Suomussalmella vuonna 1969. Vuorossa olivat Selkoskylän ja Keträn suunnat.

Kainuun Valon hallintoneuvosto oli päättänyt antaa 150–300 kilowattituntia ilmaista sähköä niille koti- ja maatalouskuluttajille, jotka hankkivat sähkölieden vuoden 1969 alkupuolella.

Kerälänkylän Tenholan emäntä Esteri Heikkinen valmisti kuvassa ruokaa perheelleen sähköliedellä, joka hankittiin talouteen pian sähkölinjojen vetämisen jälkeen. Pois ei tätä liettä enää annettaisi, emäntä sanoi. Sähköliesi helpotti kotitöitä suunnattomasti.

Keskioluen myynti vapautui vuoden 1969 ensimmäisenä päivänä myös maaseudulla. Eräässä Ämmänsaaren baarissa oli myyty uudenvuodenpäivänä 700 pulloa keskiolutta. Täydet anniskeluoikeudet sai vuoden alussa Ämmänsaaren Kievari ja Hossan Lomakylä oluen lisäksi viinioikeudet.

Suomussalmi-lehden uutisen mukaan suomussalmelaisissa liikkeissä ei juuri ollut valinnan varaa keskiolutmerkeissä. Useimmissa liikkeissä oli myynnissä kahden panimon olutta. Keskiolutta myytiin 45 kauppaliikkeessä.

Suomussalmen uuden kunnanvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa oli käsiteltävänä listalla 64 asiaa ja kaksi ylimääräistä. Asiat oli nuijittu päätöksiin kello 16.30 mennessä. Kokous alkoi aamulla yhdeksältä ja välillä pidettiin ruoka- ja kahvitauot sekä pari neuvottelutaukoa. Kokouksessa tarvittiin vain kolme äänestystä. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Pauli Moilanen (kesk.)

Yläkainuulaisia neitosia keittotaitoa oppimassa oli otsikko jutussa, jossa esiteltiin ammattikoulutusta Ämmänsaaressa. Paikkakunnalla toimi Kainuun Keskusammattikoulun alaisuudessa kurssimuotoisena kouluna kaksivuotinen keittäjälinja.

Ammattikoulutuksen tilat kurssikeskuksessa Kurimontien varressa olivat modernit. Ja opiskelijoiden helmat lyhyitä ajan muodin mukaan. Kuvaushetkellä luokassa opeteltiin muun muassa sillisalaatin valmistamista.

Näätälässä avattiin vuonna 1969 puhelinkeskus, jonka hoitajana toimi rouva Mirja Manninen. Näätälän keskuksessa oli 22 tilaajaa, mutta kapasiteettia oli 60 tilaajalle. Autiossa oli myös yleisöpuhelin, josta pystyi soittamaan kello 7-21.

Kianta-Opiston kaasuhitsauskurssia pidettiin Viiangin Auvolassa. Kurssilla oli 18 opiskelijaa. Teknikko Aarre Liimatainen opetti kaasuhitsausta, kaasuleikkausta ja hitsausjuottoa sekä teoriaa.

Pesiökylän Raappanan talossa elelleet Johannes Haapalainen ja Johanna Haapalainen olivat Suomen vanhimpia aviopareja. Heidät oli vihkinyt rovasti A.B. Calamnius kesällä 1904 Karhulanvaaran pappilassa. He olivat olleet avioliitossa jo 65 vuotta.

Raappanat olivat ikäänsä nähden pirteitä henkisesti. Johannes ei enää nähnyt, mutta kuulo pelasi erinomaisesti. Johanna puolestaan näki, mutta kuuli vain kovan puheen.

Suomussalmen uusi kunnansairaala täyttyi potilaista kesällä 1969. Potilaspaikkoja oli 42. Synnytysosastolla oli kahdeksan paikkaa. Sairaalan kaikki virat oli täytetty, vain laboratorion hoitajan saapumista vielä odotettiin.

Uusi sairaala tuli tarpeeseen. Vanha sairaala oli ollut jo vuosia hajoamistilassa, eikä se vastannut alkuunkaan sairaalalle asetettuja vaatimuksia.

Ylihoitaja Sirkka-Liisa Raatevaara esitteli lehtikuvassa kolmen hengen potilashuoneen varusteita. Niihin kuuluivat muun muassa happi- ja imulaitteet.

Tie- ja vesirakennuslaitos teki huomattavia öljysorastuksia kesällä 1969 Ylä-Kainuussa. Lehtikuvaan olivat päässeet öljysorastustyöt lähellä Perankaa. Uutta viitostietä päällystettiin Veikkolan ja Taivalkosken rajan välillä. Seuraavaksi vuorossa olivat Hyrynsalmen ja Puolangan välinen tie välillä Leipivaara-Hyrynsalmen raja.

Etusivun uutinen oli Ilmari Kiannon saapuminen kesälomalle Turjanlinnaan. Kirjailijan lomaa avustivat rouva Taimi Salonen ja Ikin toiseksi vanhin tytär, sairaanhoitaja Simpukka Suomela. Mukana oli myös kissa nimeltä Kierroskuuro.

95-vuotiaan kirjailijan haki Helsingistä sairasautonkuljettaja Reino Hiltunen. Ämmänsaaressa oli vastassa piiripäällikkö Antti Pekkala, joka vei Ikin seurueineen moottoriveneellä Turjanlinnaan.

Hotelli-ravintola Kantakievari avattiin Ämmänsaaressa joulukuun alussa 1969. Samalla avattiin ensimmäinen ja tuolloin ainoa Alkon myymälä Ylä-Kainuussa.

Uudisrakennuksen tilavuus oli 8 000 kuutiometriä ja ravintoloissa oli noin 250 asiakaspaikkaa. Hotellissa oli 14 kahden hengen huonetta. Talon ensimmäisessä kerroksessa olevassa ensimmäisen luokan ravintolassa oli 88 paikkaa. Kantakrouvissa pidettiin ravintolatansseja kolmena iltana viikossa.

Kantakievarin isäntänä toimi Heikki Heinonen ja viinurina Hans Wohlrab. Hotelli-ravintolassa oli 30 työntekijää. Alakerran sauna, uima-allas ja takkahuone olivat tilauksesta myös suomussalmelaisten käytettävissä.

Vuokkiin valmistui vuoden 1969 lopussa Kainuun Valon ensimmäinen dieselvoima-asema. Se tarkoitti, että 22 taloutta pääsi sähköistyksen piiriin. Dieselgeneraattorin teho oli 28 kilowattiampeeria.

Voima-aseman rahoittivat sähköyhtiö ja paikalliset isännät. Siihen ei tullut valtionavustuksia. Vuokinrannan sähköistäminen oli Kainuun Valon vuoden 1975 suunnitelmassa.