Tammisunnuntain juhlaa vietettiin Hyrynsalmella – katso videolta, kuinka komeasti Perinnejääkärien musiikkiryhmän laulu kajahti

Hyrynsalmella järjestettiin sunnuntaina maakunnallinen Tammisunnuntaijuhla. Juhla kunnioittaa kaikkia heitä, jotka olivat varmistamassa Suomeen vapaan pohjoismaisen demokratian itsenäistymisen jälkeen vapaussodassa vuonna 1918.

Vapaussodan Kainuun Perinneyhdistys jakoi tilaisuudessa huomionosoituksia. Yhdistyksen hallitus on myöntänyt kahdelle kainuulaiselle sotaveteraanille Heikki Mäntymaalle ja Pekka Eskonpekalle pöytästandaarit.

Korkein Vapaussodan Perinneliiton myöntämä ansiomerkki on kultainen jäsenmerkki, joka ojennettiin Teuvo Hatvalle . Perinneliiton siniset ristit myönnettiin  Sakari Hankkilalle ja kappalainen Antti Lankiselle .

Lisäksi Kainuun Perinneyhdistyksen hallitus huomioi ukrainalaistaustaiset tilaisuudessakin esiintyneet Mariia Borovykin ja Diana Frolovan stipendeillä.

Maakunnallista Tammisunnuntaijuhlaa vietettiin Hyrynsalmella sunnuntaina. Kuva: Marjut Lehto

Juhlapuheen piti Kainuun prikaatin apulaiskomentaja, eversti Ari Lehmuslehti . Puheessaan hän otti esiin vallitsevan maailmantilanteen.

– Ukrainan sota on jatkunut lähes vuoden ja sodan erittäin traagiset tapahtumat osoittavat konkreettisesti, kuinka turvallisuusympäristössä tapahtuvat muutokset ovat vaikeasti ennakoitavissa ja kuinka paljon ne saattavat muuttaa ajattelumaailmaamme ja toimintamallejamme.

Hänen mukaansa Suomen osalta muutos koskee myös turvallisuuspolitiikan lähtökohtia.

– Turvallisuusympäristön ja uhkien muutos korostaa puolustuskyvyn ja varautumisen merkitystä. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on ylläpitää sellainen kynnys, joka ehkäisee kriisiin joutumisen ja sen leviämisen Suomeen.

Lehmuslehti totesi, että toimintaympäristön tilannetta seurataan Puolustusvoimissa tiiviisti.

– Puolustusvoimat on tehostanut toimintaansa eri tavoin ja saanut sitä varten myös lisäresursseja.

Kainuun prikaatin apulaiskomentaja, eversti Ari Lehmuslehti piti juhlapuheen Tammijuhlassa. Kuva: Marjut Lehto

Hän sanoi, että valtionjohdon päätös liittyä Natoon kansainvälistää Puolustusvoimien toimintaa ja suunnittelua.

– Kansainvälistyminen näkyy lisääntyvästi myös Kainuun prikaatissa. Olemme esimerkiksi osallistuneet syksyn aikana kansainväliseen harjoitustoimintaan Pohjois-Suomessa yhdessä jääkärirykmentin kanssa. Osa joukoista on harjoitellut useita viikko yhdysvaltalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten ja isobritannialaisten yksiköiden kanssa.

Apulaiskomentaja totesi Ukrainan sodan osoittaneen, mitä yhtäläisyys ja koko kansan tukema maanpuolustus merkitsee, ja että tukea kriisissä on tarvittu.

– Se osoittaa myös, että tahto on ratkaiseva tekijä.

Ari Lehmuslehti sanoi yhden Puolustusvoimien päätehtävistä olevan muiden viranomaisten tukeminen.

– Osana valmiuden kehittämistä myös viranomaisyhteistyötä on tiivistetty. Yhteistyö konkretisoituu paikallispuolustusharjoituksissa, jotka ovat tänä vuonna helmi-maaliskuussa Oulussa ja syyskuussa Kainuun-Koillismaan alueella.

Kun paikallispuolustusta kehitetään, tulee hänen mukaansa reserviläisille lisää vaativia tehtäviä.

– Meille on myös tärkeää rekrytoida lisää vapaaehtoisia reserviläiskouluttajia. Jatkossa paikallispuolustusharjoituksissa ja paikallispuolustuksessa reserviläistä kouluttaa yhä useammin toinen reserviläinen.

"Maamme itsenäisyys ja sen säilyttäminen eivät ole koskaan olleet itsestäänselvyys. Ne ovat vaatineet aina äärimmäisen ponnistuksen." – Ari Lehmuslehti

Hän sanoi Suomen puolustuksen perustuneen asevelvollisuuteen aina itsenäisyyden alkuajoilta asti.

– Asevelvollisuus on Suomen puolustuksen kulmakivi nyt ja myös tulevaisuudessa.

Puolustusvoimien tavoitteena on kasvattaa naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden määrää nykyisestä yli kaksinkertaiseksi, noin 2 000 henkilöön vuositasolla.

– Viime heinäkuussa Kainuun prikaatissa aloitti palveluksensa ennätysmäärä, noin 160 vapaaehtoista naista.

Lehmuslehden mukaan on tärkeää muistuttaa niin nykyisiä kuin tulevia polvia siitä, että sodat ovat raakoja ja mielettömiä.

– Myös niissä saavutetut asiat, kuten maamme itsenäisyys ja sen säilyttäminen eivät ole koskaan olleet itsestäänselvyys. Ne ovat vaatineet aina äärimmäisen ponnistuksen.

Hän sanoi, että tänä päivänä aito kiinnostus menneisyydestä näkyy esimerkiksi korkeana maanpuolustustahtona.

– Myös asevelvollisuuden merkitys on varmasti kirkastunut kaikille varusmiehille ja reserviläisille.

Kainuun rajavartioston tervehdyksen juhlaan toi majuri Mika Keränen. Kuva: Marjut Lehto

Kainuun rajavartioston tervehdyksen juhlaan toi majuri Mika Keränen .

– Myös meillä sotahistoria on arvostettu erittäin korkealle. Tammisunnuntaina alkanut vapaussota mahdollisti Suomen itsenäistymisen, kun laillinen järjestysvalta saatiin palautettua takaisin Suomeen.

Kainuun rajavartiosto on tehnyt rajaturvallisuuden vuoksi tehtävää työtä jo 104 vuotta.

– Tällä hetkellä tilanne Kainuun sekä Koillismaan itärajalla on vakaa ja valtakunnan rajaa kunnioitetaan. Yleinen turvallisuustilanne maailmassa on kuitenkin heikentynyt ja Ukrainan sotakaan ei ole kovin kaukana.

Hyrynsalmen kunnan tervehdyksen lausui kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Kemppainen. Kuva: Marjut Lehto

Hyrynsalmen kunnan tervehdyksen lausui kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Kemppainen .

– Hyrynsalmella ja hyrynsalmelaisilla on aina ollut tärkeä rooli kaikissa niissä vaiheissa, kun Suomen itsenäisyyttä on rakennettu ja puolustettu. Liikemiehenä ja kansanedustajanakin tunnettu Juho Alfred Heikkinen eli Hallan Ukko oli ensimmäinen, joka julkisesti vaati Suomen julistamista itsenäiseksi.

Hän totesi Tammisunnuntain juhlan muistuttavan raskaista uhrauksista, joita kansakunta on tehnyt.

– Vasta venäläisten joukkojen karkottaminen ja vapaussota varmisti sen, että Suomesta tuli demokraattinen kansanvalta.

Hyrynsalmen seurakunnan tervehdyksen tilaisuuteen toi kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Katja Kuismin-Jokinen. Kuva: Marjut Lehto

Seurakunnan tervehdyksen toi Hyrynsalmen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Katja Kuismin-Jokinen .

– Olemme Suomessa saaneet viettää yli sata vuotta itsenäisenä kansana rauhan aikaa. Silloin, jo yli sata vuotta sitten niin kuin tänäkin päivänä, käytössä oli se kaikkein vahvin ase, rukous. Rukouksen voimalla itsenäinen ja hyvin nuori maa, Suomi, loi katseensa tulevaan, uskoi itseensä ja sai tahtoa taistella lähes voittamatonta vastaan.

Hän sanoi, että tänä päivänä suomalaisilla on tahto ja mahdollisuus auttaa sodassa olevaa maata rahan ja materian lisäksi.

– Meidän apumme on rukous heidän puolestaan.

Katso alla olevalta videolta, kuinka komeasti Perinnejääkärien musiikkiryhmän Jääkärin laulu kajahti Tammisunnuntaijuhlassa Hyrynsalmella.

Tilaisuudessa esiintyi perinnejääkärien musiikkiryhmä, ukrainalainen piano- ja viuluduo sekä Kuhmon Puhallinorkesteri.

Tapahtuman järjesti Vapaussodan Kainuun Perinneyhdistys yhdessä Hyrynsalmen seurakunnan ja Hyrynsalmen kunnan kanssa.