Muistoja vuodelta 1989: Maanjäristys herätti, nuorison häiriökäyttäytyminen huoletti Hyrynsalmella ja keskiolut vapautui kauppamyyntiin

Vuosi 1989 vastaanotettiin kovassa pakkasessa. Suomussalmen sääasemalla mietittiin uudenvuodenyönä talven siihenastinen pakkasennätys -32,5 astetta. Puoliltaöin eli torijuhlan aikaan pakkasta oli -21,8 astetta.

Ämmänsaaren torille oli kuitenkin tullut runsaasti väkeä seuraamaan juhlallisuuksia. Pakkasessa värjöttelevää juhlakansaa viihdytti rockyhtye Eight Train. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pentti Seppänen korosti puheessaan matkailun kehittämisen tärkeyttä. "Erittäin vahvoja matkailutekijöitä tulevaisuudessa ovat Kiannon myytti, Hossan alue ja Raatteen tie", Seppänen sanoi.

Vuoden ensimmäisessä lehdessä oli uutinen Teollisuuden Voima Oy:n kalliotutkimuksista Kuhmossa ja Hyrynsalmella. Teollisuuden Voima haki tutkimuksillaan sopivaa loppusijoituspaikkaa käytetylle uraanipolttoaineelle. Yksi vaihtoehdoista oli Hyrynsalmen Veitsivaara. Lehdessä kerrottiin, että loppusijoituspaikka valitaan vuonna 2000. Maaliskuussa 2022 ollaan siinä pisteessä, että ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa rakennetaan Eurajoen Olkiluotoon.

Tyhjät asunnot eivät olleet ongelma vuonna 1989. Näljänkään ja Piispajärvelle oli valmistumassa rivitalot. Vuokra-asuntojen hakuaika oli käynnissä. Rakentaminen ei suinkaan ollut päättymässä, vaan käyntiin olivat pääsemässä Hossan ja Jumaliskylän rivitalojen rakentaminen. Lainahakemukset Vääkiön ja Pesiön rivitaloille olivat vetämässä. Hankkeisiin saatiin valtion rahoitusta.

Esimerkiksi Haka-taloja ja eräitä muistakin kunnan vuokra-asuntoja hoitavan Suomussalmen Talonhoito Oy:n kirjoissa oli satakunta asunnon tarvitsijaa.

Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja Lauri Kemppainen näki, että Hyrynsalmi ei ole ensimmäisenä poistumassa kuntakartalta ja menettämässä itsenäisyyttään. Suurin huoli kohdistui valtionosuuksien mahdolliseen pienentämiseen. Veroäyrin korottamiseen oli paineita.

Kemppainen uskoi, ettei Hyrynsalmen työttömyysaste tulee enää nousemaan niin korkealle kuin takavuosina. "Näen, että kaikki uudet hankkeemme kuten Finn-Filter, Arvolauta, Ukkohalla ja hotellihanke työllistävät paljon sekä rakennusaikaisesti että pysyvästi. Sellaisten yli 20 prosentin työttömyysasteen työttömyyttä ei enää ole näköpiirissäkään", Kemppainen sanoi. Tuolloin ei vielä tiedetty, että Suomi ajautuu syvään lamaan 1990-luvun puolivälissä.

"Koen, että koska minut on tehtävään valittu, minun on toimittava ja vaikutettava jo alkuvaiheessa, eikä oltava pelkkä puheenjohtaja, joka käy vetämässä vain kokoukset. Minulla on velvollisuus toimia kunnan ja kuntalaisten hyväksi", Lauri Kemppainen sanoi 16.2.1989 julkaistussa haastattelussa.

Suomussalmelaiset ovat ryhtyneet ottamaan muutakin viina kuin niitä kahta kotimaista kirkasta, kertoi Alkon paikallisjohtaja Juhani Sukuvaara. Muutokset johtuivat siitä, että Suomussalmella otettiin vuonna 1988 käyttöön Alkon itsepalvelumyymälä. Itsepalvelu lisäsi harvinaisempienkin merkkien myyntiä.

Verokortin uudistus aiheutti hämmennystä alkuvuodesta 1989. Jonot verotoimistoissa eivät onneksi venyneet kovin pitkiksi, sillä toimistojen henkilökunta oli valjastettu kokonaisuudessaan asiakaspalveluun. Nykyään verotoimistojen ovet ovat Ylä-Kainuussa kiinni ja ainakin Ämmänsaressa tapaa usein vanhempaa väkeä etsimässä paikkakunnan verotoimistoa.

Erikoiset luonnonilmiöt ovat aina kiinnostaneet paikallislehden lukijoita. Helmikuussa 1989 talonväki heräsi voimakkaaseen järistykseen kello 4.55 Suomussalmen Saarikylässä. Talo tärisi ja rutisi kuin paksu lumikuorma olisi tullut katolta alas.

Maanjäristys oli Suomen oloissa harvinaisen voimakas, Richterin asteikolla 3,3–3,4. Järistyksen keskus paikannettiin Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken rajan tuntumaan.

Vuonna 1983 alkanut keskiolutkielto oli voimissaan Suomussalmella vielä vuonna 1989. Keskiolutta sai kunnassa myydä vain Alkossa. Hyrynsalmella kielto purettiin alkuvuodesta 1989 ja Suomussalmella hieman myöhemmin samana vuonna.

Ylä-Kainuun kallupissa kysyttiin, pitäisikö kieltolaki kumota. Asiaan suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Vain yksi vastaaja oli sitä mieltä, että kaljat voi käydä ostamassa viinakaupasta jatkossakin.

Suomussalmen Porttivaarassa alkoi vuolukiven koelouhinta. Koelouhinnalla selvitettiin, onko tuotantolaitoksen perustaminen Suomussalmelle kannattavaa. Kivet kuljetettiin Nunnanlahteen tutkimusta ja hyödyntämistä varten.

Samalla sivulla kerrottiin, että Ukkohallan rinnehiihtokeskuksessa kävi ensimmäisenä laskettelutalvena 45 000–50 000 henkilöä.

Oulu Oy:n sahalaitoksen jäännökset hävitettiin polttamalla Hyrynsalmella toukokuun lopulla vuonna 1989. Saha lakkautettiin vuonna 1982, jolloin se oli Hyrynsalmen toiseksi suurin työnantaja. Sahan alueelle jäi jäljelle vain rannassa ollut kivinen rakennus, jossa oli toiminut muun muassa sahan konttori.

Hyrynsalmelaiset saivat käydä keräämässä polttopuuksi kelpaavaa puutavaraa rakennusjätteen seasta niin paljon kuin halusivat ennen jäänteiden polttamista. Alue olikin mustanaan puutavaran hakijoita muutaman päivän ajan.

Ryysyranta laajentui ravintolasta kalastuspuistoksi. Kalastuspuiston avajaisia vietettiin kesäkuussa 1989. Alkuvaiheessa tarjolla oli ravintolan lisäksi kalastusmadollisuudet, kalastusta ja kolme majoitusmökkiä. Suunnitelmissa oli lisäksi 70 hengen hotellin. Yrittäjä Pentti Tapaninen sanoi jutussa, että Ryysyranta peittoaa Hossan kalastusparatiisin helposti, eikä Hossa tule koskaan toteutumaan niissä puitteissa, joita julkisuudessa on esitetty.

"Kohteemme on maksukykyinen ulkomaalainen kalastaja, jonka pyrimme rahastamaan ennen Kuusamoa", Pentti Tapaninen kuvaili.

Matka-Moilanen ja leningradilainen Intra allekirjoittivat aiesopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta. Tavoitteena oli yhteistuumin kunnostaa majoitustiloja Leningradissa ja kehitellä uudenlaisia matkapaketteja. Matka-Moilanen oli tuossa vaiheessa harjoittanut Neuvostoliittoon suuntautuvien matkojen järjestämistä jo pitkään. Toimitusjohtaja Eero Moilanen kertoi vetäneensä yli 200 matkaa Leningradiin. Käytyjä neuvostoliittolaisia kaupunkejakin oli kertynyt jo 30.

Eero Moilanen uskoi, että Neuvostoliitossa on suuret mahdollisuudet matkailuun ja runsaasti erikoiskohteita, jotka eivät vielä olleet matkailun piirissä.

Mopot olivat poliisin tarkastuksen kohteena Ämmänsaaressa. Poliisit tutkivat pistokokein 19 mopoa Ämmänsaaren ja Suomussalmen yläasteilla sekä ammattikoululla. Lainvastaisia mopedeja oli liikenteessä yllättävän paljon. 19 mopedista vain 5 kelpuutettiin moitteettomana liikenteeseen. Kaksi määrättiin ajokieltoon ja katsastettavaksi ja kahdeksan näytettäväksi poliisille puutteet korjattuna.

Mopojen virittäminen oli yleistä. Suomussalmen katsastuskonttorin päällikkö Paavo Puheloinen kertoi, että nuoret vaihtavat mopojen sylintereitä suurempiin ja asentavat isompia suuttimia. Myös välityksiä muutellaan. Viritetyt mopot saattavat kulkea jopa toistasataa.

Eero Rantaneuvos Seppäsen ideoimat seksilomat ylittivät valtakunnallisen uutiskynnyksen syksyllä 1989. Seppänen aikoi ryhtyä markkinoimaan mökkimajoitusta Kiantajärven rannalla seksilomat-nimikkeellä. "Seksiloma perustuu asiakkaiden omatoimisuuteen, minä tarjoan vain puitteet, vapaamielisille pariskunnille oleskelua vapaamielisten ihmisten seurassa vapaamielisessä ympäristössä", Seppänen kertoi.

Hyrynsalmen kunnanvaltuusto keskusteli syksyllä nuorten lisääntyneestä viikonloppuhäiriköinnistä. Nuoret olivat käyttäytyneet kuvauksien mukaan villin lännen tyylisesti. Osa valtuututeuista uskoi, että syynä oli keskioluen myynnin vapautuminen. Toiset heristelivät sormiaan nuorten kasvattajille.

Eräs valtuutettu kysyi, millainen on tulevaisuuden Hyrynsalmi ja millaisia aikuisia nuorista kasvaa, jos he jo murrosikäisinä viruvat katuojissa. Toisen mielestä kaiken pahan alku ja juuri johtui kasvatuksesta ja uudesta laista, jonka mukaan lapselle ei saa antaa vitsaa kotona eikä koulussa kurittaa.

Suomussalmen kuntaa yli 28 vuotta palvellut kunnallisneuvos Alvar Saukko jäi eläkkeelle. Saukko toimi aluksi Suomussalmen kunnansihteerinä ja sitten ensimmäisenä kunnanjohtajan. Saukon aikana rakennettiin suurin osa Ämmänsaaren taajamasta: koulut, terveyskeskus, kirjasto, nuorisotalo, liikuntahalli, kylpylä. Tuhannen asukkaan kituuttavasta kylästä kasvoi vuodesta 1960-luvun alusta 1980-luvun loppuun mennessä 5 000 asukkaan nykyaikainen kuntakeskus.

Suomussalmen kunnassa oli päätetty, että Saukosta maalautetaan muotokuva. Tehtävä oli annettu kajaanilaiselle taidemaalarille Kalevi Tuhkaselle. Maalausta voi nykyään ihailla kunnantalon valtuustosalin aulassa.

Himokkaita herkkuja, hämyisää yökerhotunnelmaa, naamiaiskarnevaalit, levytanssit, hanurimusiikkitanssit, Kari Tapion tähdittämät tanssit, muotinäytös...Marraskuisena viikonloppuna riitti menopaikkoja, joista valita. Valitettavasti Ryysynannan strip tease -esitys oli peruuntunut esiintyjän sairastumisen vuoksi.

Hossanjoen Lohi oli tehnyt miljoonainvestoinnin. Yhtiö oli rakentanut uutta tilaa ja koneistanut toimintaansa voimakkaasti. Yhtiö oli hankkinut perkauskoneen, joka puhdisti ja suolisti kirjolohet nopeasti. Lisäksi oli hankittu savustusuuni, jossa ryhdyttiin valmistamaan kylmäsavufileitä ja lämmintä savukalaa.

Hossanjoen Lohi oli Kainuun suurimpia kalankasvattajia. Yrityksellä oli lupa tuottaa 100 000 kiloa kalaa vuodessa.