Muistoja vuodelta 1987: Keskiolutkielto näivetti Hyrynsalmen elinkeinoja, vaihtoehtoliikkeet kokoontuivat Suomussalmella ja Paljakassa vietettiin avajaisia
Julkaistu: 15.10.2021 klo 15:5034 vuotta sitten koettiin myös Kuhmo Oy:n Hyrynsalmen sahan tulipalo.
Aikana, jolloin kaupat ovat auki yötä myöten ja alkoholijuomia voi ostaa ilman ylimääräistä häpeää, tuntuu vieraalta Hyrynsalmella vielä heinäkuussa vallinnut keskiolutkielto. Kunnan vähittäisliikkeet ja kahvilat eivät saaneet myydä mietoja alkoholijuomia. Kielto astui voimaan syksyllä 1983. Olutkiellon kumoamista esitettiin Hyrynsalmen kunnanvaltuustolle marraskuussa 1986, mutta esitys ei mennyt läpi. Päätös syntyi äänin 13–12.
Heinäkuussa 1987 Ylä-Kainuussa julkaistiin artikkeli, jossa kerrottiin, että matkailijat mieltävät olutkiellon huonoksi palveluksi. Jutussa kerrottiin, että jos keskioluen vähittäismyynti olisi ollut vuonna 1986 yhtä suurta kuin huippuvuonna 1982, sen taloudellinen arvo olisi ollut 1,75 miljoonaa markkaa. Harmia tuotti se, että kielto karkotti matkailijoita kuntiin, jossa olutta voi hankkia vapaasti.
Lokakuussa 2021 Suomussalmella majoittuu Metsähallituksen hakkuita vastustavia Greenpeacen ja Elokapina-liikkeen edustajia. Metsäasiat ovat olleet keskustelun ja kiistojen aiheena ennenkin. Kesällä 1987 Ylä-Kainuu uutisoi, että vaihtomaita Suomussalmelta saanut Kuusamon yhteismetsä oli aloittanut ensimmäiset hakkuun Säynäjävaarassa.
Jutussa haastatellut metsurit kertoivat uskovansa, että pahin tunnekuohu vaihtomaiden osalta on jo asettunut. Uusi metsänomistaja oli osoittannut joustavuuttaan esimerkiksi halkopuupolitiikasssa. Halukkaille oli myyty halkokoivua, kun taas Metsähallitus pystyi tarjoamaan koivua vain Juntusrannan tienoilta.
Suomussalmen Kettulassa kokoontui heinä-elokuun vaihteessa 1987 vaihtoehtoliikkeissä toimivia ulkoparlamentaarisia. Paikalla oli edustajia esimerkiksi rauhan- ja luonnonsuojeluliikkeistä.
Kettulan pöydän ääressä pohdittiin vaihtoehtoliikkeiden yhteisiä linjoja. Keskusteluissa todettiin lisäksi, että vaihtoehtoliikkeiden on mahdotonta toimia jatkuvasti koko ympäristökentän ongelmien parissa ja tarvitaan kaiken aikaa tietty konkreettinen asia, jonka hyväksi toimitaan.
Paljakan laskettelukeskuksen rakennustyöt olivat hyvässä vauhdissa elokuussa 1987. Ensimmäinen suunnitelluista viidestä rinteestä oli valmis. Asuntovaunualueen huoltorakennus oli myös harjakorkeudessa.
Tavoitteena oli saada rinteitä auki talvikaudelle 1987–88 ja siinä onnistuttiin. Paljakassa vietettiin avajaisia loppuvuodesta 1987. Elokuussa Ylä-Kainuu kertoi, että rinnekahvion ja ravintolan rakentaminen oli alkanut. Asuntovaunualueelle oli tulossa 120 sähköpaikkaa ja 50 sähkötöntä paikkaa.
Ikäluokka 1968 kävi kutsunnoissa syksyllä 1987. Osallistujat vetosivat huumoriin, mutta kommentit eivät naurata – ainakaan enää vuonna 2021. "Ei naisia armeijaan. Ei asevelvollisuutta eikä ajokorttia naisille. Kyllähän ne voisivat jonkun kotitalouskurssin käydä, että osaisivat keittää etes puuroa. Kaikki eivät nykyaikana osaa", kutsuntatilaisuudessa haastatellut sanoivat. Ikäluokassa 1968 oli noin sata suomussalmelaista nuorukaista.
Suru-uutinen Hyrynsalmelta ravisteli lukijoita elokuussa 1987. Kuhmo Oy:n Hyrynsalmen sahalaitos koneineen paloi maan tasalle. Miljoonien markkojen omaisuus haihtui savuna taivaalle ja samalla meni 30 ihmisen työpaikka. Hyrynsalmen sahan työllistävä vaikutus oli kaikkiaan 90 henkilöä.
Oman vaaramomenttinsa tulipalossa aiheutti kyllästysainesäiliö, jossa oleva aine olisi saattanut muuttua vaaralliseksi palossa ja levitä myrkyllisenä kaasuna kaikkialle.
Nykyaikana harmitusta aiheuttavat pienetkin sähkökatkot. Toisin oli 1980-luvulla, jolloin osa Ylä-Kainuun talouksista oli edelleen aggregaattisähkön varassa. Joulukuussa 1987 Kainuun uudissähköistys oli edennyt loppusuoralle.
Suomussalmen Matalavaarassa iloittiin pääsystä valtakunnan verkkovirtaan. "On tässä kunnon sähköjä jo saanutkin odottaa ja tiukassa se näytti olevan vielä nytkin, Lempi Moilanen huokaisi. Tie Matalavaaraan saatiin vuonna 1970.
Mainoksen Ylä-Kainuu-lehteen oli laittanut muun muassa Kainuun Takuu-Auto Oy. Sillä oli myynnissä monia tuttuja automerkkejä ja -malleja.
Toyota Hiacessa oli Power Streering eli ohjaustehostin kaikissa malleissa. Tarjolla oli muun muassa neliveto ja automaattivaihteisto. Lada 1200 L:n vuodelta 1981 sai 10 000 markalla. Osamaksun korko oli 14 prosenttia.
Ylä-Kainuun muotinumerosta selvisi, mihin talvella 1987–1988 piti pukeutua, jos halusi olla muodikas. Naiselle annettiin lupa olla taas naisellinen.
Vaatteiden siluetti oli kaventunut ja pidentynyt. Miesten vaatetuksessa oli tärkeää englantilaistyylinen yhdistelmäpukeutuminen. Tarjolla oli villaa, kashmiria, kamelinkarmaa, alpakkaa, flanellia, tweediä ja talviseersuckereita. "Trendi tuo viestejä kaukaa idästä ja menneiltä vuosisadoilta. Tätä tyyliä kutsutaan usein otsakkein Tsaari-look ja Anna Karenina sekä Husaari."
Suomussalmen postissa oli isot juhlat, kun postipalvelu Suomussalmella täytti sata vuotta.
Merkkipäivävieraille tarjottiin kyytiä uusimmassa postiautossa. Lapsille jaettiin värityskirjoja. Nuoret postineidit olivat pukeutuneet vanhanmallisiin virkapukuihin juhlapäivän kunniaksi. Asu oli tummanvihreää sorsettia ja siihen kuului vaalea pitsipusero. Kirjeisiin ja kortteihin laitettiin juhlaleimoja.