Muistoja vuodelta 1983: Kauppapalvelut paranivat Suomussalmen kirkonkylällä, Jää-Matti teki sileää jälkeä ja päivystyksessä jonotettiin innokkaasti

Tässä jutussa käydään läpi uutisia vuoden 1983 ensimmäisellä puoliskolla ilmestyneistä Ylä-Kainuu-lehdistä. Kesä tuli vuonna 1983 aikaisin, eikä talvikaan tainnut olla erityisen kylmä, koska pakkasennätyksistä ei uutisoitu tammi-helmikuussa ilmestyneissä lehdissä.

Suomussalmen kirkkovaltuusto päätti perustaa papiston apulaisen viran enintään vuodeksi. Papiston apulaiseksi oli tulossa tuolloin vt. kappalainen, jonka työsuhde olisi päättynyt, kun kappalaisen virka tulisi hakuun. Papiston apulainen oli tarkoitus laittaa lehtorin äitiysloman sijaiseksi. Kirkkovaltuustossa keskusteltiin siitä, pitäisikö lehtorin viransijaisen olla nainen ja siitä, voisiko mieskin toimia päiväkerhon toiminnanohjaajana. Kirkkoherra Pertti Voutilainen kertoi, että lehtorin ja papin virat ovat täysin päällekkäiset, molemmilla on sama koulutus ja työ. Lehtori ei vain sukupuolensa perusteella saanut kastaa, vihkiä, siunata hautaan eikä olla yksin liturgina jumalanpalveluksessa.

Suomussalmen uuden kirkkovaltuuston puheenjohtajana jatkoi Arvo Raappana.

Ala-Vuokin talouskylään kuuluvan Pehkolanvaaran asutus ei vuoden 1983 alussa ollut kuihtumassa pois, vaan kylän savujen määrä oli kaksinkertaistunut. Aiemmin asuttuja taloja oli kaksi, nyt jo neljä. Vaara oli saanut muutamia vuosia sitten tien ja sähköt, äskettäin olivat tulleet puhelimet ja myymäläautokin oli aloittanut liikennöinnin seudulla.

Pehkolanvaaralle yritettiin saada tietä ensimmäisen kerran jo vuonna 1936, seuraavan kerran sotien jälkeen vuonna 1978. Asiaan palattiin lopulta vasta vuonna 1978. Kyseessä oli neljän kilometrin mittainen taival Kuhmontieltä.

Suomussalmen kirkonkylän kauppapalvelut paranivat, kun taajamassa avattiin T-ryhmän saneerattu ja laajennettu liike ja K-ryhmän uusi kauppa. Ipatti-nimellä tunnetun T-kaupan nimeksi tuli T-lähikauppias Tiainen. K-kauppa nimettiin K-lähikauppa Retikaksi.

Ämmänsaaren nuorisotalohanketta oli siirretty tulevaisuuteen, mutta lapsilla ja nuorilla oli kuitenkin käytettävissään vastikään remontoidut tilat harrastuksia ja oleskelua varten. Ne sijaitsivat osoitteessa Kiannonkatu 11. Nuorisotiloihin on puuhattu harjoittelutilat nuorten yhtyeille. Musakerhoa vetivät Nakke Rannikkoja Lasse Moilanen.

Kiannonkadulla kokoontui maanantaista torstaihin koululaisten iltapäiväkerho. Kerho oli tarkoitettu lapsille, jotka joutuvat odottamaan vanhempien töistä paluuta kotona yksikseen.

Hyrynsalmen kouluverkko oli harvenemassa. Kunnanhallitus esitti valtuustolle tammikuussa 1982, että Hoikan ja Oravivaaran koulut lakkautettaisiin. Molempien koulupiirien oppilasmäärä oli alle 12. Myös Ilvesvaaran koulu oli lakkautusuhan alla.

Suomussalmen Palloseuran jääkiekkojaosto hankki Jää-Matti-koneen. Se puhdisti, höyläsi ja jäädytti samanaikaisesti. Kone päätettiin hankkia, koska jää oli luistelukentällä niin huonoa ilman koneen apua.

Jää-Mattia vedettiin talvella 1983 lainatraktorilla. Seuraavalle kesälle oli suunnitelmissa kaukalon pohjan parantaminen. SuPSin ohjatussa jääkiekkotoiminnassa oli mukana noin 80 junioria. Lisäksi jääkiekkoa pelasi keltamustassa värityksessä noin 50 miestä.

Tavaratalo Eelis Moilanen ja Pojat täytti helmikuussa 1983 jo 35 vuotta. Pienestä puodista alkanut toiminta oli paisunut 1250 neliömetrin tavarataloksi.

Yritys oli jälleen kerran mittavan investoinnin äärellä. Eelis Moilanen ja Pojat aikoi rakentaa erillisien rautakaupan Oilolan läheisyyteen. Sitä myötä entinen rauta- ja maatalousosasto oli muuttumassa Kesport-liikkeeksi. Yrityksen palveluksessa oli vuonna 1983 kaikkiaan 83 henkilöä.

Ruhtinansalmella puolestaan surtiin kauppakuolemaa. Kainuun Osuusliikkeen Ruhtinansalmen myymälän ovet suljettiin perjantaina 28. tammikuuta 1983. Kauppa ei ollut kannattava eikä sille löydetty myymälänhoitajaa.

Hossan veneilyreitin suunnitelma valmistui kevättalvella. Reitti alkoi Perankajärvestä ja jatkui Juntusrantaan saakka. Sillä oli pituutta 75 kilometriä. Matkailusihteeri Alpo Rissasen mielestä reitti merkitsi Suomussalmen matkailulle yhtä uutta palvelua, josta on ollut puutetta.

Johtava terveyskeskuslääkäri toppuutteli suomussalmelaisia, jotka olivat innostuneet käyttämään lääkäripäivystystä muuhunkin kuin äkillisten sairaustapausten hoitoon. Kukkohovin mukaan päivystyspoliklinikalla istuu usein sellaisia potilaita, joita oire on vaivannut jo pitkään. Heille oikea tapa toimia olisi varata vastaanottoaika.

Lääkäripäivystykseen tuli päivittäin 60–80 potilasta ja heitä varten oli vain yksi lääkäri. Työtä riitti iltamyöhään, jono loppui joskus kello 20–21 mutta potilaita saattoi tulla yölläkin.

Suomussalmen kunnanhallitus päätti vuokrata Alavuokissa sijaitsevan Rimpilän koulun matkailukäyttöön. Kunnanhallituksen päätös synti äänin 7–4. Kunnanhallitus päätti vastoin kyläkokouksen mielipidettä. Alavuokkilaisten kyläkokouksessa hylättiin äänin 29–4 esitys matkailukeskuksen perustamisesta entiselle koululle.

Kyläläisten mielestä matkailu saattaisi vähentää Rimpilän koulun kulttuurihistoriallista arvoa. Lisäksi he pelkäsivät, että matkailijat poimisivat marjat mättäiltä, onkisivat kalat vesistä ja napsisivat linnut puista. Hankkeen kannattajat puolestaan toivoivat, että matkailu toisi kylälle pysyviä työpaikkoja.

Suomussalmi-seuran mielestä Suomussalmen kunnan piti laittaa Turjanlinna-asia pikaisesti kuntoon. Seuran puheenjohtaja vaati Kianto-säätiön perustamista. Sen kautta Turjanlinnasta pitäisi pelastaa jäljellä oleva kertomaan korpikirjailijan elämästä ja työstä. Mitään uutta Turjanlinnaan ei haluttu, koska se olisi kulissien luomista.

Ekokunta-aatteen omaksuneella paikkakunnalla myös ravintola oli herännyt ja luonut paikallisiin, perinteisiin ruokiin nojaavan menun. Suomussalmi á la carten antimiin kuukuivat muun muassa riistaliemi ja porkkanateokset, vasikanpaisti ja perunalimppu sekä jälkiruuaksi juustoleipäkahvit. Menu oli poltettu pienelle puupelkalle, jonka kokonaisuuden syönyt sai omakseen. Suomussalmi á la carten oli syönyt jo lähes parisataa henkilöä, vaikka se oli melko uusi juttu toukokuussa 1983.

Kesän uittokausi käynnistyi Kiannan reitillä parisen viikkoa normaalia aikaisemmin. Puita hinattiin Ämmäkosken voimalaitoksen yläkanavaan jo toukokuun viimeisellä viikolla. Kiannan ja Oulujärven välillä uitosta huolehti kesällä 1983 noin 80 miestä. Uitettava määrä oli kolmanneksen pienempi kuin edellisvuonna.

Juhannus 1983 sujui rauhallisesti. Hyrynsalmella tosin epäiltiin 42-vuotiaan miehen hukkuneen ja Puolangalla tutkittiin murhapolton yritystä. Rattijuoppojakin tuli ilmi. Ylä-Kainuun ainoat juhannusvalvojaiset pidettiin Ämmänsaaren lentokentällä, jonne aattona kerääntyi satoja ihmisiä.