Muistoja vuodelta 1980: Taivalalaselle postitoimipaikka, betonia Kostamukseen ja sukulaismatkoja Ruotsiin

Vuoden 1980 ensimmäinen Ylä-Kainuu ilmestyi perjantaina 4. tammikuuta. Etusivun uutinen kertoi, että Suomussalmella oli yhä Kainuun pahin työttömyys. Kunnan työttömyysaste oli 18,2 prosenttia joulukuussa 1979. Hyrynsalmella vastaava luku oli 16,3 ja Puolangalla 17,8.

Lehden etusivulla oli myös uutinen, jossa poliisi toivoi yleisön apua Juntusrannan sahapalon selvittämiseen. Juntusrannan sahalla oli ollut tulipalo jo aikaisemmin, mutta lauantaina 22.12.1979 saha paloi toistamiseen. Toisessa palossa saha tuhoutui maan tasalle.

Havaintoja toivottiin henkilöiltä, jotka ovat liikkuneet Juntusrannassa tai sinne johtavilla teillä yöllä tai aamulla.

Saha oli aiheena lehden pääkirjoituksessa 18.1.1980. Siinä kerrottiin, että järjestyksessä kolmas Juntusrannassa sahaustoimintaa harjoittanut yritys Juntusrannan Saha Oy oli asetettu konkurssiin tammikuun alussa. Palo puolestaan oli tuhopolttajan tekosia. Suurimman tappion sahaustoiminnan loppumisesta kokivat kylän asukkaat, joille sahalla olleet työpaikat olivat tärkeitä. Pääkirjoituksessa arveltiin, että sahalle tuskin enää tulisi uutta yrittäjää.

Suomussalmen jääkiekkokaukaloissa oli paljon toimintaa talvella 1970–1980. Suomussalmen Palloseuralla oli Ämmänsaaren kaukalossa 28 tuntia harjoitus- ja pelivuoroja ja lisäksi yleisiö luisteluvuoroja 15 tuntia. Kirkonkylällä SuPSin jääkiekkoilulle oli varattu 14 tuntia ja yleistä luisteluvuoroa 16 tuntia.

Suomussalmen Taivalalasella avattiin postitoimipaikka. Taivalalasen ja Pitämän alueen postiosoitteeksi tuli 89620 Pitämä.

Pitämän posti toimi Taivalalasen palvelutalossa. Postissa pystyi hoitamaan normaalit posti- ja pankkiasiat.

Helmikuussa uutisoitiin, että Suomussalmelle oli saatu psykiatrin vastaanotto. Sitä piti avohoidon ylilääkäri Paavo Tolonen kaksi kertaa kuukaudessa. Mielenterveystoimistossa oli lisäksi aloitettu uusi toimintamuoto, asuntomahdollisuuden järjestäminen avohoidossa oleville potilaille.

Kehitys oli kulkemassa suuntaan, jossa psyykkisten sairauksien hoidossa pyrittiin pois laitoskeskeisyydestä. Psyykkisesti sairaiden eristäminen sairaaloihin johti muun muassa siihen, että mielenterveysongelmista kärsiviä vieroksuttiin.

Lapinkylässä Suomussalmella oli maaliskuussa juhlapäivä, sillä 12 taloutta pääsi sähköverkon piiriin. Lapinkylän talot olivat viimeinen suurempi sähköistyskohde Suomussalmella. Jäljellä oli enää muutamien talojen sähköistyksiä.

Lapin taloon hankittiin sähköllä toimivista laitteista ensimmäisenä sähköhella ja pölynimuri. Talon vanhaisäntä Arttu Moilanen kertoi Ylä-Kainuun jutussa, että vuonna 1960 Lappiin saatiin tie ja vuonna 1966 puhelin. "Hyvähän se nyt on täällä elellä, kun tuli vielä sähkötkin", isäntä tuumasi.

Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 40 vuotta maaliskuussa 1980. Ylä-Kainuu haastatteli Raatteen etulinjassa rauhantulon kokenutta Antti Seppästä. Haastatteluhetkellä Mäntyharjun isäntä oli 64 vuotta.

"Varmaan se jokaisesta silloin siellä Raatteessa tuntui hyvältä, että sota loppui. Kyllä se oli niin ankara talvi kaikin puolin, että rauhanteolle osasi antaa arvoa. Meillä oli kuitenkin hyvin tiedossa, että rauha tehtiin voittajan ehdoilla. Olimme etulinjassakin selvillä raskaista rauhanehdoista, jotka koko valtakunnan kannalta eivät olleet lupaavia", sotaveteraani Antti Seppänen muisteli maaliskuuta 1940.

Mainos kertoi pääsiäisen ajan sukulaismatkoista Ruotsiin. Kohteena olivat Tukholma ja Göteborg. Göteborgiin mentiin kahta eri reittiä. Matkan järjestivät Kainuun Liikenne Oy ja Kainuun Matkapalvelu.

Suomussalmen Rastin I joukkue voitti kotiladuillaan Haverisessa 4x7,5 kilometrin ampumahiihtoviestin Suomen mestaruuden. Joukkueessa hiihtivät Alpo Lauronen, Hannu Manninen, Jari Kyllönen ja Yrjö Luukkonen.

Huhtikuussa Ylä-Kainuu vieraili Seitenoikean voimalaitoksella Hyrynsalmen ja Ristijärven rajalla. Oulujoki Oy:n voimalaitos oli Emäjoen suurituottoisin 130 miljoonan kilowattitunnin vuosituotannollaan. Seitenoikea otettiin käyttöön vuonna 1961. Seitenoikean voimalaitos oli saanut nimensä siitä, että se on seitsemäs peräkkäinen koski Hyrynsalmen suunnasta, joka kääntyy oikealle. Näin nimen historian muisti laitoksen esimies, käyttöteknikko Toivo Heikkinen.

Laitoksessa oli kuusi työntekijää, jotka asuivat voimalaitoksen asuinalueella. Jutussa kuvailtiin, että voimalaitoksen alakerroksen hallissa kasvoi viherkasveja ja yläkerrassa oli konttori sekä vierashuone. Työoloissa ei ollut muuta valittamista kuin jatkuva koneiden pauhu, joka kävi korviin ja hermoille.

Lapin poromiehet surivat kevättalvella 1980 porojensa kuolemista nälkään, mutta Hallan paliskunnassa surtiin petojen tappamien porojen määrää. Petojen suihin oli päätynyt edellisenä vuonna 111 poroa. Hallan paliskunnassa oli 120 osakasta ja kaksi kenttäteurastamoa. Poroisäntä Kullervo Moilanen kertoi, että poromiesten ja maanomistajien suhteet olivat parantuneet melkoisesti viime vuosina.

Hakokylän koululla oli kesällä 1980 hyrynsalmelaisten lasten leirejä. Paikkaa pidettiin erinomaisena leiripaikkana. Sähköjä ei ollut, mutta niitä ei kaivattukaan. Ruuanlaitto sujui puilla ja kaasulla. Leirillä uitiin, saunottiin ja urheiltiin sekä touhuttiin kaikkea muuta mukavaa.

Suomussalmen lentokentällä poikkesi heinäkuussa Hyvinkään Moottorilentäjien lentoralli. Siinä oli mukana 16 pienkonetta. Lentäjät sanoivat, että Suomussalmen kenttä on yksi parhaista Suomen pienlentokentistä ja erinomainen siitä tulee, kun se saa asfalttipäällysteen.

Suomussalmella oli vuonna 1980 lentolupakirja kuudella henkilöllä. Koko Suomessa voimassa olevia lupakirjoja oli noin 1 700. Suomussalmen Ilmailukerhon sihteeri Teuvo Manninen kertoili päivän aikana kerhon harjoittamasta kulolentotoiminnasta hyvinkääläisille vieraille.

Kiantaman Jaloste hankki Suomen ensimmäisen siirrettävän pakastuskontin. Laitteen ideoinnista vastasi yrityksen toimitusjohtaja Viljo Potinkara. Kiantaman Jaloste aikoi ottaa kontin käyttöön kesän mustikka- ja puolukkasadon käsittelyyn.

Ajatus oli, että poimijoilta ostetut marjat voitaisiin pakastaa välittömästi. Talven aikana aiottiin selvittää sen mahdollisuudet kalojen käsittelyn tehostamisessa. Pakastuskontissa voitiin pakastaa turvallisesti noin 5 000 kiloa elintarvikkeita vuorokaudessa.

Ahjolan Kuusimäessä oli uusia asukkaita. Kemppaisen perhe muutti Kuusimäkeen Pyhäkylästä, kaikin mukavuuksin varustetusta talosta. Uudessa asuinpaikassa ei ollut sähköjä, vesijohtoa tai puhelinta. Sähköä aiottiin ryhtyä tuottamaan aluksi aggregaatilla, mutta muut mukavuuden olivat tulossa. Kemppaiset aikoivat pistää myös tilan pellot kuntoon.

Syyskuussa 1980 Ylä-Kainuussa oli koko sivun artikkeli Kostamuksen rakennustyömaan kuulumisista. Kaupungissa oli töissä 2 500 suomalaista. Suomalaiset rakensivat teollisuusaluetta ja kaupunkia. Valmiina oli jo 30 viisikerroksista asuinrakennusta, liike- ja ravintolatilat sekä lastentarha ja koulu. Kostamuksessa oli töissä 145 hyrynsalmelaista, 67 puolankalaista ja 288 suomussalmelaista.

Ämmän Betoni toimittaa tällä hetkellä Kostamukseen erilaisia betonituotteita ja hoitaa autoillaan kuljetusurakkaa betoniasemalta eri kohteisiin, kertoi insinööri Vesa Piiparinen jutussa. Ämmänsaaren tehtaalta kuljetettiin Kostamukseen kahdella rekalla betonielementtejä, betonirumpuja, kaivonrenkaita ja katujen reunuskiviä.

Hossassa äänestivät porotkin, tuumattiin jutussa, joka kertoi eduskuntavaalien äänestyspäivän tapahtumista Hossassa. Hossassa tosiaan oli ahkeria äänestäjiä, sillä äänestysalueen äänestysprosentti oli 86,9. Vain kahdeksan jätti käyttämättä äänestyslippunsa. Heistäkin yksi oli erehtynyt äänestyspaikastaan.

Suomussalmen kunnan vuoden 1981 talousarviota tarkasteltiin joulukuussa 1980 ilmestyneessä Ylä-Kainuussa. Rahaa aiottiin varata poikkeuksellisen paljon teollisuushallien rakentamiseen. Niillä oli tarkoitus auttaa luomaan kuntaan pysyviä työpaikkoja ja lisäämään verotuloja. Talousarvioon sisältyi myös 17 uuden viran perustaminen. Kunnan omilla varoilla aiottiin palkata elinkeino- ja matkailusihteeri sekä kulttuurisihteeri.