Muistoja vuodelta 1979: Evox aloitti Suomussalmella ja puhelinliikenteen automatisointi saavutti Hyrynsalmen

Vuosi 1979 näyttäytyy Ylä-Kainuun vuosikerran kautta rakentamisen aikana. Lehden liikehakemistossa on runsaasti rakentamiseen liittyviä ilmoituksia. Useat toimijat tarjoavat rakennuspiirustuksia, sähköasennuksia, rakentajapalvelua ja lvi-asennuksia.

Mainoksissa vilahtelevat myös vauvat. Esimerkiksi Tavaratalo Eelis Moilanen mainosti vuoden 1979 alussa potkupukuja, ruokalappuja, sideharsovaippoja ja syöttötuoleja. Lehdissä oli lisäksi runsaasti hääparien valokuvia.

Parasta vauvalle Tavaratalo Eelis Moilaselta.

Ämmänsaaressa ruopattiin talvipakkasilla uimarantaa Jätkänpuistoon. Samalla muodostettiin niemen kärjestä saari, joka nykyään tunnetaan risulehmistään. Uimarannalle aiottiin sijoittaa viisi kelluvaa rataa ja viiden metrin korkuinen hyppytorni. Rantaan ajettiin hiekkaa niin paljon, että uimapaikalla on hiekkaranta, olipa veden korkeus mikä tahansa.

Vähemmän iloinen uutinen oli Emäjoen veden saastumisesta kertova artikkeli. Emäjoen vettä ei voinut vuonna 1979 käyttää edes navetan pesuun. Tutkimuksissa oli selvinnyt, että siinä on liikaa kolibakteereja. Ongelmien lähde oli Ämmänsaaren taajaman viemärivedet, jotka laskettiin Emäjokeen suohonimeytyspuhdistamon kautta. Hyvä uutinen oli, että Suomussalmen kunta aikoi rakentaa uuden jätevesien puhdistamon vuoden 1981 loppuun mennessä.

Artikkelissa kerrotaan, että Emäjoen vesiongelmat olivat vanhaa perua. Vuonna 1952 käyttivät jokivarren talot Emäjoen vettä talousvetenä ja sen seurauksena oli lavantautiepidemia. Useita kymmeniä ihmisiä sairastui Lavantautiin, kertoi Jokelan isäntä Toivo Kuvaja.

Oy Evox Ab:n tuotannollinen toiminta alkoi virallisesti. Ensimmäiset ammattikurssilla koulutetut työntekijät aloittivat kondensaattorien valmistuksen. Ensimmäiselle ammattikurssille oli halukkaita tulijoita enemmän kuin voitiin ottaa. Kaikille kurssin hyväksyttävästi suorittaneille oli luvassa vakinainen työpaikka tehtaalla.

Teletekniikan kehitys oli saavuttanut vuonna 1979 pisteen, jossa puhelinliikenteen automatisointi Suomussalmen verkkoryhmän alueella oli tavoittanut Hyrynsalmen. Se tarkoitti, että puhelintilaajat pääsivät yhteyteen keskenään numerolevyä pyörittämällä. Hyrynsalmelle soittavien ei enää tarvinnut sanoa keskuksen ja tilaajan numeroa, vaan pelkkä numero riitti.

Jutussa kerrotaan, että "Hyrynsalmelaisten ei myöskään tarvitse enää käyttää valtion puhelinkeskusta kunnan alueella oleviin puhelimiin soittaessaan. Niinpä esimerkiksi Tapaninkylästä voi soittaa vaikkapa Kytömäkeen numerolevyä pyörittämällä." Hyrynsalmen ulkopuolelle soitettaessa piti vielä vuoden ajan tilata puhelut keskuksen kautta.

Ämmänsaaren vappuun kuului työväestön vappukulkue. Kuvateksti kertoo, että koleasta ja sateisesta säästä huolimatta kulkueeseen osallistui noin tuhat marssijaa.

Kesällä 1979 lakkautettiin Saarikylän ja Hossan postiasemat. Tilalle tuli Ruhtinansalmen postitoimiston alainen postipalveluauto. Autoa ryhtyi kuljettamaan postivirkailija Sylvi Tolonen Juntusrannasta. Postipalveluautossa oli mahdollista ostaa postimerkkejä, tilata leimamerkkejä ja lähettää erilaisia postilähetyksiä. Autossa oli myös Postipankki eli raha-asioiden hoitaminen oli mahdollista.

Jutun mukaan postipalveluauto merkitse tuntuvaa parannusta postinkulkuun Ruhtinansalmen, Saarikylän, Selkoskylän ja Hossan alueella. Posti tuli auton mukana melkein kotiovelle viitenä päivänä viikossa.

Heinäkuussa lehdessä julkaistiin useita hääkuvia Viikon hääpareja palstalla.

Hääparien tyyliä vuodelta 1979

Koululainen Pekka Kormilainen, 14 vuotta, löysi Pesiöjärven Myllylahdesta vanhan ruuhen. Ruuhi oli järven pohjassa noin metrin syvyydessä. Museovirasto oli tulossa tutkimaan löytöä ja arvioimaan sen ikää.

Kostamuksen kaupunkia rakensi 42 vuotta sitten noin 3 700 suomalaista. Kainuussa varauduttiin jo ensimmäisen rakennusvaiheen loppumiseen ja mietittiin, miten työllistetään Kostamuksesta palaavat kainuulaiset. Työtä pitäisi löytää lähes 2 500 kainuulaiselle. Ylä-Kainuu haastatteli ravintolan kassana Kostamuksessa työskennellyttä Orvokki Majahalmetta. Hänellä oli asiat työmaalla hyvin, mutta ikävä perhettä kohtaan oli kova.

Kuvissa näkyi suomalaisten rakentama kerrostalo ja ruhtinansalmelainen Marja Huttu, joka oli Kostamuksessa keittiöapulaisena. Hänen työpaikkansa oli Karjala-Kievari. Karjala-Kievarissa kävi päivittäin ruokailemassa noin 500 rakentajaa.

Näljängän seurakuntakodille valittiin suunnittelijaksi kajaanilainen arkkitehti Esko Laitinen. Kirkkovaltuusto keskusteli vilkkaasti, pitäisikö työ antaa Laitiselle vai paikalliselle Arkkitehti- ja maisemasuunnittelutoimisto Keränen ja Pyykköselle.

Näljängän seurakuntakodin rakennustöihin oli tarkoitus ryhtyä maaliskuussa 1980 ja valmista piti olla syksyllä 1980. Kirkko- ja kokoustilojen lisäksi rakennukseen tuli yksi asunto. Se oli varattu joko diakonin viranhaltijalle tai seurakuntalehtorille.

Huolta aiheuttivat koululaisten myymälävarkaudet ja näpistelyt. Sen katsottiin lisääntyneen hiljalleen 1960-luvulta alkaen. Kauppias Olli Tahvanainen kertoi, että kauppojen vuosittaisesta hävikistä Suomessa kolmannes johtuu myymälävarkauksista. Aiheesta järjestettiin Suomussalmella keskustelutilaisuus, johon ei järjestäjien harmiksi osallistunut yhtään koululaisten vanhempaa.

Liikehakemisto alkuvuodelta 1979. Muistatko liikkeet ja palvelut?