Muistoja vuodelta 1973: Alavuokissa nähtiin UFO ja talvi oli poikkeuksellisen lauha – Suomussalmen lossi liikennöi läpi talven

Vuosi 1973 aloitettiin Ylä-Kainuussa poikkeuksellisen lauhassa säässä. Jääteitä oltiin vasta saamassa ajokuntoon, kun yleensä ne olivat käytettävissä jo marras-joulukuussa.

Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkiston mukaan tammikuun 3. päivänä vuonna 1973 Suomussalmen kirkonkylällä mitattiin päivän korkeimmaksi lämpötilaksi + 1 celsiusastetta ja alimmaksi lämpötilaksi -8,8 astetta. Lunta oli 36 senttimetriä. Pakkasjaksoja seurasivat lämpöaallot.

Vuoden alussa paikallislehden nimi oli vielä Suomussalmi. Elokuussa nimi muuttui Salmelaiseksi, koska levikkialuetta laajennettiin.

Suomussalmen kunnanvaltuusto kokoontui joulun ja uudenvuoden välillä jatkokokoukseen, jonka päätöksistä kerrottiin vuoden 1973 ensimmäisessä numerossa. Valtuustolle esitettiin, että se myöntäisi 22 000 markan määrärahan valaistun kuntoradan rakentamiseksi Ämmänsaareen. Kuntorataa ei tullut, sillä se ei saanut puolelleen määräenemmistöä äänestyksessä.

Valtuutettu Vesa Kinnunen (skdl) vastusti kuntoradan rakentamista, koska syrjäkylillä oli paljon sähköttömiä talouksia. Myös Vilho Seppänen (kesk) esitti kuntoradan siirtämistä tuonnemmaksi, kunnes syrjäkylien sähköistys on pidemmällä. Martti Manner (kok) piti kuntorataa tärkeänä, koska ilman sitä ihmiset joutuvat kävelemään liikenteen seassa.

Alavuokissa havaittu punainen valopallo oli Suomussalmi-lehden etusivun uutinen 19. tammikuuta.

Uutisessa kerrotaan, että 8.1.1973 kuului Erolan pirttiin voimakasta surinaa. Talonväki arveli surinan tulevan autosta, mutta pihalla ei ollut autoa, vaan taivaalla puiden latvojen korkeudella leijaili kirkas, punainen esine. Valopallo laskeutui maahan ja hehkui siinä noin 20 minuutin ajan. Lopulta valo himmeni ja katosi. Talonväki kävi tarkastamassa paikan aamulla, mutta mitään jälkiä ei näkynyt.

Helmikuun 15. päivä julkaistussa lehdessä kerrottiin Pitämäjärven luona nähdystä kirkkaanpunaisesta pallonmuotoisesta esineestä, joka humisi voimakkaasti. Humiseva valopallo katosi yhtä äkkinäisesti kuin oli ilmestynytkin.

Suomussalmen ammattikoulun rakennustyöt olivat käynnissä Tervakankaalla vuoden 1973 alussa. Siitä oli tulossa Suomussalmen suurin rakennus. Työmaa tarjosi työtä noin 50 rakennusmiehelle.

Lähinnä kodittomille miehille tarkoitettu asuntola aloitti toimintansa Kiannanniemellä alkuvuodesta 1973. Täysihoitola toimi Kiannanniemen kylän keskustassa rakennuksessa, jossa oli aikaisemmin leipomo ja baari. Paikka oli hyvä, sillä kylällä oli kaksi kauppaa ja hyvät kalastusmahdollisuudet Kiantajärvellä. Sosiaalilautakunnan mukaan täysihoitolaan olisi tulijoita niin paljon kuin tiloja vain saadaan järjestymään. Kainuun ensimmäistä kodittomille miehille tarkoitettua asuntolaa pitivät Selma ja Veikko Juntunen.

Maaliskuun 23. päivä julkaistussa lehdessä kerrottiin Pyhäkylän maa- ja kotitalousnaisten järjestämien haastehiihtojen tulokset. Viiden kylän emäntien hiihtojen joukkuekisan voiton vei Selkoskylä.

Talvi 1973 oli niin lauha, että Suomussalmen lossi liikennöi talven yli keskeytyksettä ensimmäisen kerran historiassaan. Poikkeuksellisen lämmin sää aiheutti haasteita myös Haukiperän jäätielle. Jäätien painorajoitus jouduttiin pudottamaan maaliskuussa 7 tonnista 4,5 tonniin. "Jää kestää, jos kohta matalilla henkilöautoilla voi olla hivenen vaikeata ylittää veden vallassa oleva jäätie", Suomussalmen tiemestaripiiristä kerrottiin. Lopulta kaikki jäätiet jouduttiin sulkemaan noin kuukautta normaalia aikaisemmin.

Suomussalmen jäätien molempiin päihin piti pystyttää talvella 1973 harvinainen liikennemerkki: pysäköintikieltomerkki, jossa on lisänä kalastamisen jäätiellä kieltävä kyltti. Autoilijat olivat pysäköineet jäätielle ja kairanneet siihen pilkkireikiä.

Ämmänsaaren meijerin tiloissa aloitti toimintansa marjojen ja sienien jalostuslaitos. Jalostustoimintaa harjoittavan yhtiön osakkaita olivat Kainuun Osuusmeijeri, Valio ja Suomussalmen kunta. Korvasienien ja karpaloiden osto aiottiin aloittaa heti keväällä. Myöhemmin oli suunnitelmissa laajentaa toimintaa myös kalanjalostukseen. Tähtäimessä oli ulkomaan vienti. Yrityksen nimeksi tuli Kiantama Oy.

Kiantama työllisti alkuun 20–30 henkilöä. Poiminta-aikana työtä saivat sadat henkilöt.

Leutoa talvea seurasi poikkeuksellisen kaunis vappusää. Työväen vappukulkueessa Ämmänsaaressa marssi noin 700 henkeä Suomussalmelta, Hyrynsalmelta ja Puolangalta. Ämmänsaaren työväentalon juhlan ohjelmasta vastasivat Pudasjärven Demokraattiset Nuoret.

Suomussalmen Lions-klubin jäsenet olivat järjestäneet myös vappuna 1973 torille nakkien, paistetun härän ja vappuhuiskujen myynnin. Suolaiset makkarat ja häränliha kävivät kaupaksi vappuaamuna.

Ilmailuharrastus oli lähdössä lentoon Suomussalmella kesällä 1973. Kianta-Opistossa oli järjestetty kaksi vuotta aikaisemmin yksityislentäjän lupakirjaan oikeuttava teoriakurssi, jolle ilmoittautui 28 oppilasta. Heistä viisi oli menossa lentämään tarkastuslennot lupakirjaa varten toukokuussa 1973. Suomussalmen ilmailukerhossa mietittiin jo oman lentokoneen hankkimista. Ongelmana oli lentokentän puuttuminen Suomussalmelta.

Suomussalmen kunta kaavaili, että pienlentokenttä voitaisiin rakentaa Pesiökylään Korpijoensuuntien päähän Metsähallituksen maalle. Kentän rakentamiseen oli mahdollista saada budjettivaroja ja työllisyysvaroja. Kunnanjohtaja Alvar Saukko sanoi lehden haastattelussa: "Lentäminen on tulevaisuuden liikennemuoto, ja jos pienkentän rakentamista siirretään ja siirretään, on olemassa vaara, että jäämme lopullisesti syrjään lentoliikenteestä."

Vuonna 1965 perustetun Suomussalmi-lehden nimi muuttui Salmelaiseksi elokuussa 1973. Nimi muutettiin, jotta se ei olisi esteenä levikkialueen laajentamiselle, lähinnä Hyrynsalmelle. Lehden nimiö kuvasi Suomussalmea, joka oli Salmelaisen toimitus- ja ilmestymispaikkakunta. Nimiössä oli kuten ennenkin Suomussalmen Kirkkosaari, joka on aikoinaan ollut yksi alueen tärkeimmistä kokoontumispaikoista. Nimiön oli suunnitellut ja piirtänyt rajavääpeli Jaakko Kantoluoto.

Taivalalaselle rakennettiin ensimmäistä Haka-taloa syyskuussa 1973. Suomussalmella elettiin ennennäkemättömän vilkasta rakennuskautta. Omakotirakentajat olivat kiinnostuneet erityisesti Ämmänsaaren Tervakankaasta.

Omakotitaloja oli valmistunut kesän aikana noin 60. Rakenteilla oli lisäksi useita kerrostaloja. Metsähallitus oli aloittelemassa rivitalon rakentamista kirkonkylään.

Rakentaminen oli vilkasta myös maanteillä. Linnansalmeen ja Haukiperään oli suunnitteilla sillat lossien tilalle. Öljysorastuksia suoritettiin eri puolilla Ylä-Kainuuta.

Kesän 1973 aikana Hossan ja Teerirannan välinen tie sai öljysorapinnan. Koneet siirtyivät Hossasta Alajärvelle, jossa pinnoitettiin noin 15 kilometriä tietä osuudella Leväkoski–Vääkiö. Edessä oli vielä Kuhmo–Suomussalmi-tien pinnoittaminen Välikunnnaan tien risteyksestä Saarivaaraan.

Hyrynsalmellakin vallitsi rakennusbuumi. Kunnassa oli lokakuussa 1973 rakenteilla enemmän taloja kuin koskaan aikaisemmin. Kunta rakensi kolmatta vanhustentaloa, eläinlääkärin virka- ja asuintaloa sekä terveyskeskuslääkäreiden asuintaloa. Lisäksi vireillä oli hammaslääkärin vastaanottotilojen ja asuinhuoneistojen suunnittelu. Puheissa oli myös uuden kunnantalon ja teollisuushallin rakentaminen.

Ylä-Kainuun alueella saatiin käyttöön uusia autoradiotukiasemia loppuvuodesta 1973. Niiden ansiosta oli mahdollista ottaa käyttöön autopuhelimia. Ensimmäisenä suomussalmelaisena autopuhelimen hankki taksiautoilija Toivo Tolonen. Hänen autopuhelimensa oli 8-kanavainen. Puhelut autopuhelimeen välitettiin keskuksen kautta. Keskus kutsui autopuhelinta kutsukanavalla.

Autopuhelin tarvittavine laitteineen maksoi 3 500 – 4 500 markkaa. Vuonna 1974 autoradiopuhelinasemat oli tarkoitus asentaa muun muassa Hossaan ja Lentiiraan lähinnä Kostamuksen yhteyksien vuoksi.

Vuoden viimeisessä lehdessä oli aukeamallinen joulutervehdyksiä paikallisilta yrityksiltä.