Muistoja vuodelta 1968: Suomussalmi oli Kainuun suurin maalaiskunta, sairaala valmistui ja melkein kaikki urheilivat

Suomussalmen väkiluku kasvoi 22 henkilöllä vuoden 1967 aikana. Suomussalmen seurakunnan väkiluku oli vuoden päättyessä 15 581, mikä teki pitäjästä Kainuun suurimman maalaiskunnan ja Oulun läänin kolmanneksi suurimman Kuusamon ja Pudasjärven jälkeen. Kuntaan syntyi 272 vauvaa ja kuolleita kirjattiin 94. Avioliittoon vihittiin 115 paria ja kuusi paria sai avioeron.

Hyrynsalmen väkiluku oli vuoden päättyessä 5 867, jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen 72 henkilöä. Hyrynsalmella syntyi 107 lasta. Avioliittoon vihittiin 37 paria ja kolmelle parille myönnettiin avioero.

Väkilukutilastot aloittivat Suomussalmi-lehden ensimmäisen numeron vuonna 1968.

Suomussalmen vanhimmat kuolleet vuonna 1967 olivat 94-vuotias Antti Manninen Alajärveltä ja 93-vuotias Anna Sohvi Paulus Alavuokista.

Suomussalmi-lehdessä julkaistiin merkkipäivä-palstaa, jossa kerrottiin viikon syntymäpäiväsankareista. Talollinen Kalle Aukusti Oikarinen täytti tammikuussa 1968 90 vuotta eli hän oli syntynyt vuonna 1878. Vakiopalstoja olivat myös nimipäivät, seurakuntauutiset ja maakuntaradion sunnuntain ohjelmisto.

Vuonna 1968 lehdessä mainostettiin tupakkaa. Valtti- tupakka sopi sekä sätkään että piippuun ja maksoi markan pussi. Myös pankit olivat ahkeria mainostajia. Ne houkuttelivat lukijoita tallettamaan rahansa pankkiin. Yhdyspankki lupasi yritysasiakkailleen edustavat kuljetussalkut ja kuittilomakkeet käteismyyntiä varten.

Metsähallituksen Suomussalmen ja Kiannan hoitoalueiden sekä eri puutavarayhtiöiden palveluksessa olevat rekka-autot ajoivat helmikuussa 1968 "satoja ja taas satoja kuormia puuta pitkän eri kulmilta Ämmänsaaren asemalla odottaviin junanvaunuihin". Asemalta lähti päivittäin 30–30 junanvaunullista puutavaraa puunjalostuslaitoksiin.

Suomussalmen vanhin asukas Jaafet Juntunen vietti 95-vuotispäiviään Pesiökylän Vierteessä. Jutussa kerrotaan, että piippuaan hän ei enää itse pysty sytyttämään vaan tarvitsee siihen apua, mutta vetelee sen jälkeen tyytyväisenä aika henkosia. Korkean iän salaisuuksiksi Juntunen nimesi kovan työnteon ja terveyden. Päivänsankari oli menettänyt kaksi poikaansa sodassa.

Juuri ennen vappua 1968 vietettiin Ämmänsaaressa uuden kunnansairaalan harjannostajaisia. Sairaalan oli suunnitellut kajaanilainen arkkitehti Esko Laitinen ja sen urakoi Rakennusliike Veikko Leskinen Pyhäsalmelta. Sairaalan oli määrä olla valmis 30.4.1969. Se oli Suomussalmen suurimpia rakennushankkeita 1960-luvulla.

Harjannostajaisia vietettiin myös Ruukinrinteen rivitalokokonaisuuden rakennustyömaalla. Se helpotti Ämmänsaareen vaikeaa asuntopulaa. Tarjolla oli hernerokka-olut-voileipäateria.

Urheilu oli suosittu vapaa-ajanviettomuoto 1960-luvun lopulla. Suomussalmi oli Kainuun paras kansanhiihtomaakunta. Suomussalmelaiset kirjasivat 129 839 suorituskertaa. Koulujenvälisessä vertailussa Ruhtinan kansakoulu oli ykkönen 50-120 oppilaan koulujen vertailussa. Monivuotinen voittaja Haapovaaran koulu jäi kakkoseksi.

Ämmänsaaren ympärijuoksuun osallistui 11 naisten ja 28 miesten joukkuetta. Naisten sarjan voitti Ämmänsaaren keskikoulu ja miesten sarjan Suomussalmen lukio. Mukana oli joukkueita muun muassa kouluista ja Suomussalmen rajajääkärikomppaniasta, palokunnasta, VR:ltä ja TVL:n 5-tien rakentajista.

Juhannuksen alla ilmestyneen lehden kansijutussa kerrottiin Hossan lomakylän kuulumisia. Lomakylässä oli muun muassa hirsimökkejä, jotka oli varustettu öljykaminoilla. Hossa Oy:n isännöitsijä Mauno Surakka suunnitteli lomakylään ohjelmaa, sillä matkailun ohjelmointi oli päivän trendi. Erikoisohjelmanumeroksi oli tulossa mahdollisuus osallistua poropaimeneen Hossan paliskunnan hallituksen puheenjohtajan Toivo Karvosen johdolla.

Ruhtinansalmen uusi rajaseutukirkko oli valmistunut ja vihkiminen oli tulossa toisena juhannuspäivänä. Vihkiäisjuhlaan osallistui niin paljon ihmisiä, että vain pieni osa mahtui sisälle kirkkoon. Vieraita oli lähes tuhat.

Huhut hotellista saivat vahvistuksen heinäkuussa 1968, kun varmistui, että Ämmänsaareen rakennetaan hotelli-ravintola, jonka suojiin tulee myös Alkon myymälä. Mukana hankkeessa olivat Suomussalmen kunta, Oy Alkoholiliike Ab ja Kantaravintolat Oy. Rakennuksen kustannusarvio oli 1,2 miljoonaa markkaa. Ravintoloita oli tulossa kaksi: ns. kansan ravintola ja ensimmäisen luokan ravintola.

Samalla sivulla oli kuva Iki-Kiannosta, joka oli saapunut jälleen rakkaaseen Turjanlinnaansa. Talonmies Väinö Heikkinen haki Kiannon ja tämän hoitajan Taimi Salosen Helsingistä SPR:n Ämmänsaaren osaston sairasautolla. Kirjailija nostettiin Ämmänsaaressa paareilla veneeseen, joka kuljetti hänet Turjanlinnaan. 94-vuotias Kianto vietti lomansa vuodepotilaana.

SMP oli ensimmäistä kertaa mukana kunnallisvaaleissa ja menestyi hyvin myös Suomussalmella. Puolue sai viisi valtuustopaikkaa. SKDL ja Keskustapuolue menettivät paikkoja. Kokoomus ja SDP säilyttivät paikkansa. Myös rajavartiosto sai ehdokkaansa kunnanvaltuustoon.

Niin sanottu Ämmänsaaren ohitustie eli uusi Viitostie välillä Ämmänsaari Pesiönlahti avattiin liikenteelle marraskuussa. Se oli kauttaaltaan etuajo-oikeutettu. Vanha viitostie Keskuskadun ja Kurimontien välillä jäi kunnan tieksi. Ahjola sai puoliautomaattisen puhelinkeskuksen ja vuoden 1968 joulupostimerkin varoilla tuettiin keuhkotuberkuloosia sairastavien vanhempien perheisiin syntyneitä lapsia. Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys oli perustanut joulumerkkikoteja.

Kiekin paikallistie valmistui. Samalla Suomussalmi sai viidennen lossin. Se liikennöi Salonsaaren ja Rönnynniemen välillä. Kiekin paikallistie yhdisti Linnansalmen ja Myllylahden ja siitä oli hyötyä 30 maatilalle. Talot saivat tien myötä säännöllisen postinkuljetuksen, maitoautolinja, myymäläautovuorot ja koululaiskuljetukset.

Toivo Kela oli yksi Virtasalmen lossin neljästä lossarista. Lehdessä kerrottiin myös, että Ämmänsaaren Alkon myymälän avaamista piti odotella vielä vuosi. Ämmänsaaren Kievari sai täydet anniskeluoikeudet 1.1.1969.