Metsän tilalle tulee kokoontumispaikka pelikenttineen Lapinkylällä

Lapintien kyläseura on saanut Elävä Kainuu Leaderilta sekä Maaseuturahastolta vihreää valoa oman kokoontumispaikan rakentamisen rahoittamiseen. Kokoontumispaikaksi on suunnitteilla rakentaa laavu, jonka ympäristöön tulisi myös muun muassa varastorakennus, WC sekä pelikenttä.

Lapintien kyläseuran puheenjohtaja Leena Helenius kertoo lauantain infotilaisuudessa, että rahoituksesta 60 prosenttia tulee Elävä Kainuu Leaderilta ja 40 prosenttia talkootöistä. Kyläyhdistys tulee hänen mukaansa maksamaan laavupaikasta noin 3600 euroa.

Tänä kesänä rakennusprojektin edesauttamiseksi on tarkoituksena tehdä maastotöitä. Laavun rakennuspaikka on vielä metsittynyttä, joten sieltä pitää kaataa puustoa sekä raivata pusikkoa.

–Metsästä on kova työ saada kokoontumispaikka, mutta on täällä ennenkin tehty, Helenius kannustaa.

Varsinaiset rakennustyöt tapahtuvat Heleniuksen mukaan ensi kesänä.

Kyläseuran hallitus on organisoinut talkootiimit, joilla on jokaisella omat vastuualueet.

Kyläseuran internetsivut toimivat tiedotuskanavana ja sieltä löytyy sekä tiiminvetäjien että hallituksen yhteystiedot.

Laavusta on tarkoitus tehdä sellainen, että se palvelee kyläläisten ja alueen mökkiläisten lisäksi ylipäätään suomussalmelaisia. Kokoontumispaikka on tarkoitus rakentaa rannan lähelle ja sinne on suunnitteilla muun muassa veneenlaskupaikka, josta on helppo lähteä soutelemaan ja vaikka kalastamaan Kiantajärvelle.

Helenius pohtii myös, että esimerkiksi turisteja voisi houkutella ajamaan Lapintien kautta Kuusamoon, jolloin laavupaikasta olisi heillekin iloa.

Lapintien kyläseura on vielä varsin uusi kyläseura vähän yli neljän vuoden toiminta-ajallaan. Seura sai alkunsa kyläkirjan teon yhteydessä, mutta kirjaprojektin jälkeenkin Lapinkylällä on ollut paljon tekemistä muun muassa kirjakehon, kyläluudan kiertämisen, Kianta-laivan risteilyn sekä joogan muodossa.

Helenius kertoo, että Lapinkylä on aktiivinen kylä.

–Asukkaita täällä on vajaa 50, mutta seurassa on vielä enemmän jäseniä. Mökkejä on melkein 80, joten kesäaikaan täällä asuu noin parisensataa ihmistä, hän laskeskelee.

Helenius on tehnyt huomion, että vaikka monilla muilla syrjäkylillä väki vain vähenee, Lapinkylällä väki lisääntyy. Hänen mukaansa yli kymmeneen taloon on muutettu ja lisäksi uudistaloja on rakennettu.

Lapinkylällä noin 12 vuotta asuneet Viljo ja Maija Heikkinen kehuvat kylää virkeäksi. Viljo Heikkinen kehuu kylässä parhaaksi asiaksi muun muassa sitä, että voi asua Kiantajärven rannalla. Myös marjamaat löytyvät läheltä.

Maija Heikkinen kertoo heidän lähteneen kyläseuran toimintaan mukaan pikkuhiljaa aktiivisemmin. Hän kehuu myös kylällä toimivaa Alajärven Martat -yhdistystä sekä kylän maalaismaisemaa, hiljaisuutta sekä talvisia hiihtomaisemia.

Heikkiset ovat kyläseuran ulkopuolellakin aktiivisia kyläläisiä. Esimerkiksi viime talvena he pitivät rannassaan omat pilkkikilpailut. Ensi syksyksi Viljo Heikkinen on pohtinut järjestävänsä rantakalaillan, jolloin voisi yhdessä yrittää pyytää muikkuja.

Paluumuuttajana Lapinkylälle muuttanut Marianne Väyrynen on nyt asunut kylällä viitisen vuotta. Hänet sai muuttamaan takaisin se, että hänen sielunmaisemansa sijaitsee Kainuussa.

Parhaiksi asioiksi Lapinkylällä hän mainitsee luonnon, vapauden, tilan ja rauhan. Lisäksi hän kehuu hyvää etätöiden teon mahdollisuutta. Hän esimerkiksi tekee kotoa käsin töitä Helsinkiin asti.

–On etuoikeutettua, että voi asua luonnonhelmassa ja tehdä töitä etänä, Väyrynen sanoo.

Lisäksi Väyrynen kehuu Lapinkylää sijainniltaan hyväksi. Suomussalmen keskusta on ihan kauppamatkan päässä, joten siellä käynti ei ole kovin hankalaa.

Väyrynen kehuu Lapinkylällä asuvan mutkatonta ja monitaitoista porukkaa. Erityisesti kyläseuran kannalta hän kokee hyväksi asiaksi sen, että kylältä löytyy valtavan paljon osaamista esimerkiksi teknologian, hallinnon, maanviljelyn ja rahoituksen aloilta.

–Kyläyhdistys on luonteva keino koota ihmisiä yhteen. Yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen on elämän suola, hän tiivistää kyläseuran hyödyt.