Lukijan mielipide: Vain lentämällä voimme säilyttää Kajaanin lennot

Kajaanin reittilentoliikenteen historia on pitkä mutta viime vuosina katkonainen. Finnair ilmoitti ensimmäisen kerran lopettavansa Kajaanin lennot keväällä 2012. Finnairin kumppani Flybe jatkoi lentoja huhtikuuhun 2015 saakka, jolloin Finnair palasi Kajaanin reitille ja jatkoi lentämistä koronan alkuun saakka.

Finnairin peruste lopettaa lennot oli niiden tappiollisuus. Alueen näkökulmasta sen aiheutti liiallinen vuoromäärä matkustajamääriin nähden. Joka arkipäivä oli myös yöpyvä kone, jota varten tarvittiin kaksoismiehistö.

Valtion rahoittama ostoliikenne alkoi toukokuussa 2021. Kajaanin reittiä ryhtyi lentämään DAT. Oletus oli, että korona hellittää syksyyn 2022 mennessä ja lentoliikenne palautuu normaaliksi. Näin ei käynyt, joten kevättalvella hallitus päätti jatkaa rahoitusta. Uusi kilpailutus kesti sen verran kauan, että syksyllä oli edessä lentokatkos.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama lentopolttoaineiden hintojen nousu romutti samaan aikaan DAT:n aikeet jatkaa lentoja markkinaehtoisesti.

Finnair voitti uuden tarjouskilpailun ja aloitti lennot marraskuussa. Se sai aikaan tyytyväistä hyrinää. Sinivalkoisin siivin pääsee taas maailmalle, tutut palvelut toimivat, ja hinnatkin ovat kohtuulliset. Marraskuussa matkustajia oli rohkaisevan paljon, kolme tuhatta. Se antaa odottaa kevättalven osalta yhä parempaa.

DAT:n aikana paras tulos oli viime kesäkuussa 3 400 matkustajaa. Ennen koronaa luku oli keskimäärin seitsemän tuhatta kuukaudessa. Siihen tuskin palataan etätyön ja -kokousten tultua osaksi työelämää.

Nykyiset aikataulut perustuvat lentojen aikaisempiin matkustajamääriin. Näillä vuoroilla on ollut eniten matkustajia. Lentojen määrä on rajallinen, pohjautuen käytettävissä olevaan rahoitukseen. Aikataulut eivät palvele parhaalla tavalla kaikkia käyttäjäryhmiä, mutta niiden kanssa voi elää.

Lentoyhtiöille olennaista on lentojen täyttöaste, eli kuinka monella istuimella on maksava matkustaja ja kuinka moni istuin on tyhjä. Hyvä täyttöaste tuottaa reittikohtaisen kannattavuuden, joka on edellytys markkinaehtoiselle lentoliikenteelle. Yksikään lentoyhtiö ei lennä ilman tukia, jos reitti ei ole kannattava. Lentojen täyttöasteiden nostaminen eli matkustajamäärien kasvattaminen on ainoa keino, jolla voimme edes haaveilla pysyvien lentoyhteyksien paluusta.

Mielikuva vaikeasti saavutettavasta etäisestä Kainuusta voi muuttua todeksi, jos emme saa lentoja jatkumaan. Julkinen tuki on vain väliaikaista. Vain markkinaehtoinen, kannattava liikenne palauttaa pitkäjänteiset ja ennakoitavissa olevat lennot, joita elinkeinoelämä ja yhteiskunta tarvitsevat. Jokainen kainuulainen toimija, yritys ja yksityishenkilö voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen.

Anu Tervonen

toimitusjohtaja, Kainuun Yrittäjät

Risto Hämäläinen

kehitysjohtaja, Kajaanin kaupunki