Mielipiteet

Lukijan mielipide: Sokea mehiläinen ei osaa pesäänsä

Mehiläiset ja muut pörriäiset ovat päässeet taiteen alttarille. Kajaanin taidemuseossa oli Ritva-Liisa Virtasen mehiläistaidetta. Nyt Linnanvirran tapahtuman teemoina oli samaa henkeä. Ja Urho Kähkösen pinkki pörriäinen taitaa edelleen katsella Linnan raunioita. Vai onko tämäkin pörriäinen sokea?

Teosten yhteinen nimittäjä on luontosuhteemme korostaminen.

Mitä tiedeguru Albert Einstein sanoikaan? Jos mehiläiset kuolevat, meillä on vain neljä vuotta elinaikaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mehiläiskato nousee puheenaiheeksi säännöllisin väliajoin. Miksi mehiläiset katoavat? Yritän selvittää katoa arkikokemukseni pohjalta.

Aloitin mehiläistarhauksen vuosituhannen vaihteessa Hyrynsalmella. Heti alussa sain hyvän opetuksen.

Kun mehiläiseni aloittelivat puhdistuslentoa maaliskuun lopulla, lapioin lunta mehiläispesien edustalta, jotta ne pääsisivät sutjakkaasti lennolleen. Tein luiskan pesän suulta hangelle. Kun menin seuraavana päivänä katsomaan pesiä, saappaani jättämiin lumen koloihin oli ahtautunut kouratolkulla mehiläisiä. Ihmettelin ilmiötä.

Erityisesti noihin aikoihin puhuttiin kovasti otsonikadosta ja -aukoista. Kiellettiin muun muassa suihkutettavat deodorantit niiden otsonikerrosta tuhoavien ponnekaasujen takia. Ihmisiä kehotettiin suojaamaan ihonsa auringon UV-säteilyltä, kuten nykyäänkin tapahtuu. Otsoni-indeksit ovat tulleet osaksi säätiedotusta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ilmakehän otsonikerroshan ehkäisee ylenpalttisen UV-säteilyn pääsyn maanpinnalle. Ihmisen toiminta on kuitenkin horjuttanut ilmakehän koostumuksen tasapainoa monellakin tapaa.

Minussa heräsi otsonikerroksen merkitys hyönteisten evoluutioprosessissa. Pistiäisten ja sitä kautta mehiläisten katsotaan kehittyneen noin 200 miljoonaa vuotta sitten.

Onko ilmakehän läpi päässeen auringon säteilyn aallonpituuksien suhde kauttaaltaan muuttunut hyvin lyhyessä ajassa?

Jos olet tehnyt suksisauvalla hankeen kolon, huomaat kuinka kolon pohja näyttää turkoosilta, siniseltä, jopa violetilta. Silti lumi on valkoista. Sama ilmiö tapahtui siis saappaan kolossani. Jos olet ollut laskemassa valkoista arkkua hautaan, oletko huomannut, kuinka valkoinen arkku kääntyy silmissämme sini-violetiksi?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kysymys on auringon säteilemän valon taittumisesta. Valon väri taas riippuu säteilyn aallonpituuksista. Valkoisen valon lyhyen aallonpituudet taittuvat jyrkemmin kuopan reunalta. Toisin sanoen "siniset aallot" taittuivat voimakkaammin, mehiläisen näkemä UV-valo vielä voimakkaammin.

Näkeekö mehiläinen samalla tavalla nyt kuin miljoona vuotta sitten. Tai vaikkapa vain sata vuotta sitten, ennen esiteollista aikaa?

Mehiläisen pystyy erottamaan sinistä väriä lyhytaaltoisemman UV-valon aallonpituuksia. Sekoittaako näiden aallonpituuksien välisen suhteen muuttuminen mehiläisen näkökyvyn?

Saappaani koloon eksyneet ja sinne kuolleet mehiläiset kenties arvioivat aallonpituudet väärin talvipimeästä pesästä ulos lentäessään. Samoin kuin ne lähtevät kukkien aikaan reissuilleen verkkosilmiin osuvat aallonpituudet eivät vastaakaan miljoonia vuosien ajan kehittyneeseen näkökykyyn.

Mehiläinen on siis tullut sokeaksi. Eikä osaa enää lentää kotipesäänsä.

Juha Hankkila

Kirjoittaja on harrastanut mehiläistarhausta.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä