Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kainuu menestyy myös ilman meitä raukkoja merten taakse menneitä

1950-luvun lopulla syntyneenä ja 1970–1980-lukujen taitteessa näläkää pakkoon lähteneensä etelän humuihin, on virkistävää nähdä Kaenuusta kirjoitettavan positiivisessa hengessä. No, Kainuun tilannetta seuranneena täältä etelän humuista ja paikalla aina välillä käyneenä, on vähenevän väestön keskittyminen suurempiin asutuskeskuksiin ollut vääjäämätöntä. Kajaani ja Sotkamo. Mikä on asukasluvultaan pienten kuntien tulevaisuus? Niitä ovat Hyrynsalmi, Ristijärvi, Paltamo ja oivalla slouganilla markkinoiva Puolanka.

Näitä kyläraitteja ajaessa nyt ja verratessa 1960–70-lukujen hyörinään, tulee hieman surullinen fiilis. Hiljainen on kylätie. Todennäköisesti osa katoaa kuntakartalta. Sen saavat päättää kainuulaiset itse. Toivottavasti ilman valtion väliintuloa. Maltillisesti, realiteetit huomioon ottaen.

Kasvavat keskukset on hyväksyttävä. Se on tulevaisuus Kainuunkin osalta, vaikka pandemiasta johtuva piikki omakotitalojen ostopuolella onkin menossa. Niissäkin kinkereissä myyntipaikka ratkaisee.

Kääntelee tätä vaikka miten päin, niin Kainuun kasvukeskusten pysyminen elinvoimaisena tarvitsee työvoimaperäistä maahanmuuttoa. Toivottavasti tätä ei sössitä liiallisilla työluvilla ja rajoitteilla.

Me raukat, merten taakse menneet, tuskin saamme enää suurempaa paluumuuttoa aikaan, ja eläkeläisiä Kainuussa on omasta takaa vaikka Ristijärvi lisää hamuaakin. Mutta tuodaan nostalgiamatkoilla muutamia äyrejä yrittäjille. Vaikka Pitkään Taneliin ei enää voi mennä oluelle, niin Kansanpirtillä kuulema järjestetään taas tansseja ja Pekka Heikkiselle pääsee edelleen ruisleivän hakkuun ja kahveelle.

Jorma Kemppainen