Mielipiteet

Lukijan mielipide: Avoin kirje Hyrynsalmen kunnalle, Kainuun liitolle, aville ja Kainuun elylle

Parinkymmenen hengen joukko Väyläviraston Kontiomäki–Pesiökylä-ratahankkeesta kiinnostuneita hyrynsalmelaisia kokoontui vapaamuotoisesti Hyrynsalmen Vanhalla Asemalla keskiviikkona 8.9.2021. Kokous perustui aiemmin sadan kuntalaisen allekirjoittamaan adressiin, jossa vaatimuksena oli, että Hyrynsalmen asema-alueen lastaustoiminta on siirrettävä kauemmas asutuksesta, alueen erityinen haavoittuvuus huomioitava, nykyiset haitat eliminoitava sekä toiminta rajattava kello 6-22 välille.

Nyt käydyssä keskusteluissa tuotiin ilmi, että radan kunnostamista Pesiökylään asti pidetään erittäin positiivisena asiana. Puutavaran liikkumista pidettiin myös tärkeänä. Tulevaisuudessa radan kunnostuksella voisi olla positiiviset vaikutukset myös matkailulle. Radan rakentaminen Taivalkoskelta Kemijärvelle asti palvelisi koko pohjoisen matkailun kehittämistä ja edistäisi Kainuun matkailumaakuntabrändiä.

Väyläviraston tavoitteena ratainvestoinnissa on yksinomaan puutavaraliikenteen kasvattaminen metsäteollisuuden tarpeisiin Kontiomäki–Pesiökylä-rataosuudella. Puutavaraliikenteen jo muutaman vuoden jatkunut kasvu radalla on johtanut myös raskaan rekkaliikenteen kasvuun Hyrynsalmen ennestään valmiiksi korjausvelkaisilla teillä.

Hyrynsalmen asema-alueella, aivan taajaman keskellä lastattiin jo vuonna 2018 170 000 tonnia puuta vuodessa, vuorokauden ympäri. Toiminta on laajentunut muutaman vuoden aikana huomattavasti ja ratainvestoinnilla määrää halutaan edelleen kasvattaa. Väyläviraston arvion mukaan ainakin kaksinkertaistaa.

Puun lastaus ja varastointi Hyrynsalmen asema-alueella johtaa nykyiselläänkin mittaviin haittoihin Hyrynsalmen taajamassa. Puun lastaus ja siitä johtuva rekkaliikenne kylän poikki on riski asukkaiden terveydelle, turvallisuudelle, kunnan viihtyvyydelle, houkuttelevuudelle ja pitovoimalle. Lisäksi se aiheuttaa huomattavaa kulutusta kunnan tieverkostolle.

Kemin uuden biotuotetehtaan tarve on 7,6 miljoonaa tonnia puuta vuodessa. Suurin osa tästä puumäärästä tullaan toimittamaan Kainuusta. Nykyinen puutavarankuljetus, noin 25 rekkaa vuorokaudessa on pientä tulevaan verrattuna.

Hyrynsalmen asema-alue aivan taajaman keskellä, pohjavesialueella on huonoin kuviteltavissa oleva paikka puutavaraterminaalille. Ympäristösuojelulain mukaan ympäristölupa on oltava toiminnalla, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista. Ympäristölupa on oltava myös toiminnalla, josta aiheutuu asukkaille mittavia melu-, pöly-, tärinä-, haju- ja valohaittoja.

Väyläviraston on hankkeesta vastaavana haettava tarvittavat luvat ja tehtävä hankkeesta ympäristövaikutusten arviointi. Arviointien tulee sisältää myös ihmisvaikutusten, kuten terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit. Vaikutusten arvioinnit on tehtävä sekä asema-alueen lastaustoiminnan että taajaman liikenteen osalta, sillä asema-alueelle suunnitellut korjausinvestoinnit eivät kasvata ainoastaan raideliikennettä. Taajaman läpi kulkeva rekkaliikenne aiheuttaa merkittävää haittaa taajama-alueella, jossa suurimmalla osalla teistä ei ole edes kevyen liikenteen väylää.

Vain 80 kilometrin säteellä on kuitenkin olemassa myös Kontiomäen, Pesiön, Arolan ja Ypykän asemat joihin puuta kuljetetaan. 80 kilometrin etäisyydellä on Väylävirastonkin mukaan vielä kannattavaa kuljettaa puutavaraa rekoilla.

Tämän laskelman mukaan Hyrynsalmen lastauspaikka on tarpeeton. Lastauspaikan siirtäminen Hyrynsalmelta esimerkiksi Arolan tai Ypykkään ei kuitenkaan vähennä paikallisten puutavarakuljettajien työllisyyttä, vaan pidentäisi kuljetusmatkoja.

Me kansalaisina esitämmekin nyt vastauksia vaatien kysymyksiä viranomaisille:

Kun puutavarateminaali 2010-luvulla lisättiin maakuntakaavaan, olivatko tulevat liikennemäärät tiedossa jo silloin?

Onko silloisen kaavamuutoksen yhteydessä tehty tarvittavat vaikutusarvioinnit ympäristön ja ihmisten osalta?

Onko Väylävirastolle myönnetty kaikki toimintaan tarvittavat ja ajantasaiset luvat?

Rata-alueella eivät saa työskennellä kuin erikoiskoulutuksen saaneet henkilöt. Onko kunnassa tehty realistista selvitystä hankkeen työllisyysvaikutuksista?

Tapaamiseen osallistuneiden puolesta,

Mirja Fagerroos ja Tiina Pehkonen