Lukijan mielipide: Arvokeskustelua Ruhtinansalmen kirkosta

On arvokasta, kun ruhtinansalmelaiset haluavat astua kirkkonsa ovesta sisään. Yhteen kokoontuminen ja yhdessä eletty usko ovat perinteistä luterilaisuutta.

Ruhtinansalmen kirkon peruskorjauksesta ja myöhemmin jopa uudelleen rakentamisesta herää välitön arvokeskustelu. Jokainen ymmärtää järkiperäisen taloudellisen näkökulman: seurakuntalaiset vähenevät ja samalla tulot. Mutta kirkkorakennuksia ei ole luotu tuottavuusmielessä. Niillä ei pyritä tekemään rahaa. Niiden avulla ihminen pystyy tyydyttämään henkisiä ja hengellisiä tarpeitaan. Henkisiä tarpeita ovat arvot, asenteet ja tavat. Hengellisiä tarpeita ovat pyhä, pyhyys, armo ja rituaalit. Näitä tarpeita on myös syrjäkyläläisillä.

Ruhtinansalmen kirkkoa koskevat päätökset tulee siis tehdä tiedon, ymmärryksen ja tahdon yhteisvaikutuksessa. Seurakunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt saavat halutessaan tietoa nykyisen rakennuksen kunnosta, korjaustarpeista, ylläpidosta ja niihin liittyvistä kustannuksista. Keskustelua voitaisiin käydä myös seurakunnan metsäomaisuuden käytöstä.

Kirjoittajan mukaan Ruhtinansalmen kirkkoa koskevat päätökset tulee tehdä tiedon, ymmärryksen ja tahdon yhteisvaikutuksessa. Kuva: Jussi Pohjavirta

Ymmärrys siitä, ettei ruhtinansalmelaisia ja Suomussalmen pohjoista aluetta voida rajata seurakunnan palveluiden ulkopuolelle, puoltaa kirkon säilyttämistä Ruhtinansalmella. Siellä on myös useita nuoria perheitä, jotka jo nyt tekevät valtavan hienoa työtä kylätalon ylläpidon eteen. Olen useasti perheeni kanssa saanut nauttia heidän vieraanvaraisuudestaan ja tapahtumistaan kyseisessä talossa

Annetaan seurakunnan puolesta heille mahdollisuus lepoon ja tunteeseen siitä, ettei taivas ole vain tuolla ylhäällä. Mahdollisuus nauttia pyhyydestä, kauniilla paikalla olevasta kirkkorakennuksesta ja hoidetusta kirkkopihasta. Näin ollen en puolla Vuokin mallia sovellettavaksi Ruhtinansalmella.

Kirkkovaltuustolta kysytäänkin nyt alkavana toimikautena, annetaanko voimakkain ääni talouspuheelle ja unohdetaanko, että kyseessä on itse asiassa arvokeskustelu.

"Toivon, että Ruhtinansalmelle rakennetaan tulevaisuudessa uusi kirkko. Uudisrakennuksen ei tarvitse olla kallis."

Arvokeskusteluun kuuluu myös tasa-arvonäkökulma. Seurakunnalla on Suomussalmen keskustasta katsottuna kymmenen kilometrin säteellä neljä ylläpidettävää kiinteistöä. Jos rahakirstun pohja todella alkaa häämöttää, tulee miettiä, voitaisiinko näiden kiinteistöjen toimintoja yhdistää. Tiukkeneva talous voi myös synnyttää luovuutta kirkon elämässä. Tarvitsevatko seurakunnat oikeasti virastotaloja vai kirkkoja?

Toivon, että Ruhtinansalmelle rakennetaan tulevaisuudessa uusi kirkko. Uudisrakennuksen ei tarvitse olla kallis. Arkkitehtuurin perusteitakin opettavana tiedän, ettei rakennusten suunnitteluun välttämättä tarvita kokoaikaisesti arkkitehtitoimistoa/arkkitehtiä. Rakennuksen ei myöskään tarvitse maksaa miljoonia.Tietoa ja taitoa löytyy ruhtinansalmelaisiltakin. Kuunnellaan heitä ja annetaan heille mahdollisuus ideoida, millainen heidän kirkkonsa olisi. Monilla herätysliikkeilläkin on pienillä paikkakunnilla ihmistenkokoisia ja omien jäsentensä suunnittelemia toimitaloja.

Haluan lopuksi kiittää kirkkoherra Tatu Ryytiä maltista. Mitään ei tulla tekemään hätiköiden.

Kirkkorakennuksen säilyttäminen tai uuden kirkon rakentaminen velvoittaa myös ruhtinansalmelaisia ja yleensäkin suomussalmelaisia. Elämä voisi palautua entistä ehompana kirkkoihin ja kirkkopihoille.

Saila Moilanen

työnsä aloittava kirkkovaltuutettu ja kuvataideopettaja