Lisää muistoja vuodelta 1983: "Jalonuoman rannoilla rehvastelevat vain joutomiehet kaljapulloineen" – ympäristön viihtyisyydestä keskusteltiin

Tässä jutussa käydään läpi uutisia vuoden 1983 toisella puoliskolla ilmestyneistä Ylä-Kainuu-lehdistä. Kesä ja syksy olivat täynnä monenlaisia tapahtumia ja puheenaiheita. Keskustelua herätti muun muassa Ämmänsaaren ilme. Se ei monen mielestä vastannut ollenkaan ekokunta-aatteen omaksuneen kunnan ulkonäköä.

Suomussalmen kesäteatteri oli tunnettu ja suosittu käyntikohde myös vuonna 1983. Kesällä järjestettiin vain yksi näytös Ryysyranta-näytelmästä ja se oli yleisömenestys. Esitystä oli katsomassa 700–800 henkilöä. Ryysyrantaa oli tuolloin esitetty Suomussalmella tasan kymmenen vuotta. Katsojia oli ollut yhteensä yli 70 000. Ryysyrantaa ohjasi Olavi Pikkarainen.

Esityksessä oli noin 30 näyttelijää, mutta vaihtuvuus oli ollut vähäistä. Tietenkin lapsinäyttelijöiden tilalle oli pitänyt etsiä uusia. Ryysyrannan Jooseppia näytteli Teodor Rinne.

Suomussalmi aikoi aloittaa syksyllä 1983 tehoiskun, jonka tavoitteena oli vilkastuttaa pitäjän elinkeinoelämää. Elinkeinoasiamies Pentti Kinnunen kertoi, että jokaiseen talouteen oli lähtemässä kysely, jossa tiedustellaan halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi. Lisäksi luvassa oli tietopaketti yrittäjyydestä kuntapäättäjille.

Torilla tanssimiseen ei koskaan kyllästy, totesivat Köhäkkätorille tansseihin saapuneet suomussalmelaiset ja muut paikkakunnalla käymässä olleet. Toritanssit oli Suomussalmen suosituimpien tapahtumien listassa korkealla. Siiri ja Otto Tapio tapasivat torilla tuttuja, tanssivat ja nauttivat pitkästä valoisasta illasta sekä tunnelmasta. Nuorempi sukupolvi pysytteli mieluummin katsomon puolella.

Kostamuksen rakennustyömaa oli merkittävä työllistäjä vielä kesällä 1983. Kostamusta rakensi kesäkuun lopussa 1983 yhteensä 3116 suomalaista. Kyseessä oli viimeinen huippuvuosi. Ylä-Kainuusta työmaalla oli tuolloin 671 henkilöä. Koko Kainuun osuus Kostamuksen suomalaistyövoimasta oli 1 829 kappaletta.

Ämmänsaaren työväentalolla järjestettiin Prinsessa-kilpailu. Kauneuskilpailuun osallistui neljä paikallista kaunotarta. prinsessaksi kruunattiin juuri lukiosta päässyt 18-vuotias Kiannanniemeltä kotoisin oleva Sari Juntunen. Kisa oli osa Robinin 20-vuotisjuhlakiertuetta.

Jutun kirjoittaja arveli, että tuskin kukaan olisi lähtenyt katsomaan Robinin väljähtynyttä show'ta, jos vetonaulana ei olisi kauniita paikallisia tyttöjä. Kirjoittaja kaipasi missikisoihin lisäksi enemmän huumoria ja leikkimieltä – jos koko touhussa nyt ylipäänsä oli mitään järkeä.

Muistettavaa, menoja ja rivi-ilmoituksia riitti melkein kokonaisen sivun verran. Työtä oli tarjolla grilli- ja kioskimyyjälle, kulttuurilautakunta järjesti matkan Kuhmon kamarimusiikkipäiville. Pesiönlahden koulun kentällä kokoontuivat jalkapallosta kiinnostuneet pesiökyläläiset, Suomussalmen Rintamamiesveteraanit ja naisjaosto aikoi lähteä retkelle Tallinnaan.

Kympin palstalla haluttiin ostaa betonimylly ja traktori, myytävänä oli beaglen pentuja, piano, puuvene ja Raisu-mopedi. Joku etsi Puolanka-Lylykylä-Laaja-välille pudonnutta Mazdan pölykapselia. Löytäjälle luvattiin palkkio.

Ylä-Kainuu kysyi lukijoiltaan, miten Ämmänsaaren viihtyisyyttä tulisi parantaa. Heinäkuun lopussa ilmestyneessä lehdessä esiteltiin Jalonuomaa, jota kuvailtiin keitaaksi ja luonnonparatiisiksi vailla vertaa. Jalonuoman rehevillä rannoilla "rehvastelevat vain joutomiehet kaljapulloineen, muut kulkijat eksyvät harvoin Jalonuomalle", kuvailtiin vanhan kosken ympäristöä jutussa. Ranta oli moni paikoin lähes luoksepääsemätön.

Jalonuoman rantaan kaivattiin polkuja ja penkkejä, pusikoista ja roskista haluttiin päästä eroon. Kalojakin uomasta olisi kiva pyytää. Kallupissa mielipiteet jakaantuvat. Eräs vastaaja totesi, että on ihan sama, missä aikaansa kuluttaa, eikä erityisiä virkistysalueita tarvita.

Ämmänsaaren torikaan ei paljon kiitosta kerännyt. Siellä lähinnä autot pitivät kokouksiaan ja mustikkavesi lillui pitkin asvalttia. Ei ollut penkkejä, ei kukkia, ei nurmikoita. Ei patsaita tai makkarakojua. Kiitosta sai vain asvalttipinta, mutta ekokunnan torilta paikka ei näyttänyt.

Suomen kansallisoopperan taiteellinen johtaja Jorma Hynninen kävi tutustumassa Suomussalmen kesäteatteriin. Oopperalla oli ajatus tuoda Punainen viiva -ooppera alkulähteilleen kesällä 1984. Ilmari Kiannon syntymästä tulisi tuolloin kuluneeksi 110 vuotta.

Kenelle kuuluvat Kiannan ja Vuokin vesistöistä nostetut kannot? Kantoja nostettiin järvistä kesäisin ja lisäksi rantaan ajelehti runsaasti juurakoita. Kuuluvatko ne alkuperäisille maanomistajille vai mahdollisesti veden säännöstelijälle Oulujoki Oy:lle, pohti Mauri Nygård seutukaavaliitosta.

Kantohake on käypä lämmitysmateriaali. Järvestä nostetuista kannoista oli siis mahdollista saada melkoisen mukavat tienestit. Säännöstelystä sovittaessa tuskin kenenkään mieleen juolahti, että kannotkin voisivat joskus olla arvokkaita.

Hyrynsalmelaisille leipää pöytään tuonut Oulu Osakeyhtiön saha oli katoamassa Hyrynsalmen kuvasta. Syksyllä 1983 edessä oli piipun luhistaminen. Vuonna 1948 rakennettu saha moukaroitiin maahan kaivinkoneella. Myös tehtaan asuntoalue oli hiljentynyt. Tyhjillään oli puulämmitteisiä taloja.

Hyrynsalmen sahaa piti aluksi Hyryn Puu, sitten Ristiinan Puu, seuraavaksi Haukivuori Oy ja vuodesta 1955 alkaen Oulu Oy. Asuntoalue rakennettiin Ristiinan Puun aikana. Alueella asui syksyllä 1983 vain yksi mies, lämmittäjä Toivo Wallius. Hän oli sahalla lämmittäjänä ja höyrykoneen hoitajana 27 vuotta. Hän muisteli, että kesällä työväkeä oli sahalla enimmillään 150.

Pitämän ja Taivalalasen asuinalueet pullistelivat porukkaa 1980-luvulla. Vilkasta oli myös alueelle johtavalla tiellä. Liikenne kapealla Taivalalasentiellä oli kaksinkertaistunut parin vuoden aikana. Voimalaitoksen sillan ylitti mittauspäivänä 1 670 henkilöautoa, 44 linja-autoa, 45 kuorma-autoa, 124 pakettiautoa, 4 traktoria ja noin 20 moottoripyörää. Yhteensä yli 1 900 ajoneuvoa. Polkupyörälläkin sillan yli pyyhkäistiin 1 084 kertaa.

Asiaan perehtyneet pitivät välttämättömänä uuden sillan rakentamista Ämmänsaaresta Pitämän suuntaan. Se ei kuitenkaan ollut näköpiirissä nopeasti. Asukkaiden mielestä parannettavaa oli myös Pitämän tieoloissa. Asukkaat toivoivat, että Pitämän tiet ja kevyenliikenteen väylät päällystettäisiin. Myös kärkikolmioita toivottiin.

Yritysmaailmasta kuului hyvää joulukuussa 1983. Ikihonka Oy alkoi valmistaa Suomussalmella myös tuoleja. Sitä varten aiottiin rakentaa uusi tuolitehdas. Yritys oli tuohon saakka valmistanut ainoastaan pöytiä. Tavoitteena oli tehdä 100 000 tuolia vuodessa. Pöytiä syntyi noin 70 000 vuodessa. Lisäksi Ikihonkaan kuului saha. Ikihongan tuotteista meni vientiin 97 prosenttia.