Kaikille avoimeen SM-pilkkiin Sotkamoon odotetaan 1 200 osallistujaa – kolmas kerta Kainuussa

Pilkkiharrastajien vuosittainen päätapahtuma, SM-pilkki, kokoaa talvikalastuskansan Sotkamon Nuasjärvelle maaliskuun 25. päivänä.

Vuoden 2023 SM-pilkin järjestää Kainuun vapaa-ajankalastajat ry, ja kilpailunjohtaja Mikko Toiviainen kertoo järjestelyiden etenevän odotetusti kovaa vauhtia.

Kuhmon Kalamiehet ja heidän talkoolaisensa hoitavat SM-pilkissä kilpailujen punnituksen. Puheenjohtaja Petri Forsblom Kuhmosta kertoi, että näihin talkoisiin tarvitaan lähemmäs 30 henkilöä ja punnituslinjoja tulee vähintään viisi. Kilpailijoilla on viivakoodilla varustettu kilpailukortti tietoineen ja viivakoodi luetaan punnituksen jälkeen. Tulokset muodostuvat sitä mukaa, kun punnitukset etenevät. Viimeisen punnituksen jälkeen tuloslista on valmis.

SM-pilkillä on pitkät perinteet: se kilpailtiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1957, minkä jälkeen kilpailu on kiertänyt vuosittain pitkin Suomea.

Nyt on käsillä kolmas kerta, kun SM-pilkki järjestetään Kainuussa. Kaksi aikaisempaa kilpailua pidettiin Kajaanissa, vuosina 1988 ja 2007.

Pilkkijät saapuvat Nuasjärvelle ympäri Suomen. Sarjoja on 12-vuotiaista aina veteraanisarjoihin, perhesarjasta joukkuemestaruuksiin.

– Toisaalta se on tiukka kilpailu, missä on kaikki huiput läsnä, mutta toisaalta se on myös ihan vaan tapahtuma. Toivotaan, että vaikka ihmiset eivät kilpailuun osallistuisikaan, niin kävisivät ainakin paikan päällä katsomassa, että mistä touhusta on kysymys.

Toiviaisen mukaan SM-pilkin osanottajamäärä on harmillisesti pienentynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Hän itse kävi ensimmäistä kertaa SM-pilkissä vuonna 1986.

– Aikoinaan oli enimmillään yli 5 000 ihmistä, nykypäivänä siellä on semmoinen vähän reilu tuhat. Meidän tavoitteemme on 1 200 kilpailijaa, Toiviainen toteaa.

SM-pilkki on avoin kaikille. Järjestäjät toivovat, että kilpailijat ilmoittautuisivat ennakkoon kilpailun nettisivuilla. Jälki-ilmoittautuminenkin on mahdollista kilpailukeskuksessa kilpailuaamuna.

Kilpailun yhteyteen järjestetään muutakin ohjelmaa pilkkireiän äärellä kyykkimisen lisäksi.

Jo edeltävällä viikolla ennen SM-pilkkiä alkavat radiolähetykset yhteistyössä Kuhan FM:n kanssa taajuudella 100.8 Mhz. Radiokanava on varmasti kalastajille tuttu jokakesäisen paltamolaisen Kuhakunkku-tapahtuman yhteydestä.

– Kanavalla kuullaan muun muassa järjestäjien ja kilpailijoiden haastatteluita. Kilpailun aikana lähetys on kilpailupaikalta.

Lisäksi tapahtumaan odotetaan paljon erilaisia myyntikojuja.

– Varsinkin kalastusvälinemyyjiä on siellä useampia, Toiviainen kertoo.

Kilpailukalaksi hyväksytään vain ahven, ja sitä on järjestäjien mukaan Nuasjärvessä runsaasti.

Toista kertaa omana sarjanaan on mukana myös kaikusarja. Kaikusarjassa keskitytään poikkeuksellisesti vain viiden suurimman ahvenen pilkkimiseen, kun muissa sarjoissa ratkaisee vuorostaan kokonaispaino.

Kilpailualue sijaitsee Rimpilänniemen ja Korholanmäen välisellä vesialueella, ja kilpailukeskus on Kekkolantien varrella vesistön pohjoispuolella.

Kalastaminen kilpailualueella on kielletty 14 vuorokautta ennen kilpailuja. Alue merkitään havutuksin esikisaa edeltävällä viikolla ja havutus kerätään pois varsinaisen kilpailun jälkeen.

Toiviaisen mukaan Kainuun piiri on pienin suomalaisista vapaa-ajankalastajapiireistä. Tasan kuukautta aikaisemmin, 25. helmikuuta, kilpailupaikalla käydään SM-pilkin esikisa ja heti seuraavana päivänä Oulujärven Vuottolahdessa järjestetään SM-kiiskipilkki. Kuhmon Kalamiehet ovat talkoissa näissäkin SM-kilpailuissa.

Tämän mittakaavan tapahtuman järjestäminen on siis suuri puristus, mutta yksin ei sentään tarvitse touhuta.

– Onneksi on saatu Nuasjärven kylien ihmisiä mukaan järjestelyhommiin. He hoitavat muun muassa ruokapuolen, Toiviainen kiittelee.

Hän pitää eri yhdistyksien välistä yhteistyötä erittäin tärkeänä.

– Koko Kainuuta ajatellen kaikki, mitä täällä järjestetään, ovat tosi tärkeitä asioita alueellisesti. Myös Sotkamon kunnan sekä Kuhmon ja Kajaanin kaupunkien tukipanos on todella tärkeä.

Pilkkireissut vanhempien tai isovanhempien kanssa ovat mieleenpainuvia kokemuksia. Toiviainen arvelee, että suurin osa kainuulaisista on käynyt pilkillä ainakin kerran.

– Mutta on vähän huolestuttavakin piirre, että alkaa olla heitä, jotka eivät eläessään ole käynyt pilkillä. Nyt olisi todella hyvä mahdollisuus tutustua lajiin.