Neljä vuotta maakuntahallintoa on takanapäin, nyt on aika katsoa mitä hallinnosta on jäänyt tavallisen kansalaisen käteen.

Aikaisemmin kunta oli suoraan vastuussa kuntalaisten saamasta palvelusta. Nyt kunnat vastustavat kynsin hampain rahojen lisäämistä maakunnalle, jotta se voisi tuottaa kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Kunta on ulkoistanut omien kuntalaisten palvelut maakunnalle, eikä ole valmis maksamaan sen lisääntyviä kustannuksia. Kustannukset tulevat nousemaan väestön ikääntymisen takia lähivuosina, eli se vaatii lisää rahaa osaaviin käsiin ja palveluiden tuottamiseen.
Kainuun Sanomien vaalikierros osoittaa sen saman, minkä itsekin olen kentältä saanut kuulla. Vanhustenhuolto on se tulevaisuuden asia johon eniten odotetaan parannuksia, terveydenhuolto on toisena. Väestö ymmärtää tällä hetkellä ongelmat terveydenhuollon osalta, eli lääkäripulan.
Miten voimme vastata tulevien neljän vuoden aikana vanhustenhuollon pulmiin? Lähinnä tarkoitan pulmilla sitä, että liian vähiä osaavia käsiä on mukana tekemässä raskasta työtä.

Lukiessani Kainarin vaalikonetta selviää sitten se, että isot puolueet eivät ole valmiita lisäämään maakunnalle tulevaa maksuosuutta kuntien verorahoista. Ilman tätä rahoitusta, ei tule yhtään lisää auttavia käsiä vanhustenhuoltoon. Palkkojen noustessa ja väen ikääntyessä nykyinen raha on riittämätön asioitten hoitamiseen.
Jos tulevina vuosina aiotaan asiat hoitaa kansalaisten tarpeista lähtien, rahoitus osuutta on nostettava. Väitettäni rahoituksen kasvattamisesta vastustetaan, sanoen ettei ole mahdollista tulla kuntien kukkarolle verorasitusta lisäämään. Minne muualle sitä voi tulla, maakunta hoitaa kuntien puolesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Mielestäni kuntien on jatkossakin huolehdittava kuntalaisistaan, vastuu ei ole hävinnyt vielä minnekään. Vastuu on kunnilla niin kauan kuin ne ovat itsenäisiä.
Kuntien on aloitettava yhteistyö neuvottelut jäljelle jääneitten toimintojen tekemisistä ja säästöjen aikaan saamiseksi. Esimerkkinä olen käyttänyt Ylä-Kainuun aluetta. Tällä alueella on väkeä vähemmän, kuin oli Suomussalmella enimmillään. Kysyä sopii, miksi alueella on johtajia edelleenkin kolminkertainen määrä. Kuntaliitokset aiheuttavat aina paljon vastustusta, vaihtoehtona voisi olla yhteistoiminta alue. Alueella olisi yksi kunnanjohtaja ja kaikkein tärkeimpänä yksi yhteinen elinkeinojohtaja. Johtajien vähennys talkoilla saataisiin niitä auttavia käsiä lisää vanhustemme huoltoon. Muualla Kainuussa tehtäisiin samoin, useita käsiä saataisiin paperin pyörittelystä kenttätöihin. Samaan aikaan pitäisi kuntien myös hyvin tarkkaan katsoa, mitä se voi siirtää muitten tehtäväksi. Sellaiset tehtävät, mitkä eivät ole lakisääteisiä ja pakollisia olisi poistettava kunnan tehtävä listalta. Kunnanvirasto ei ole kuntalaisten kannalta elintärkeä. Johtajia ei alueen väestö tarvitse näin paljon.

KELA:n tutkimuksen mukaan viime vuodelta, yli 80 % kansalaisista pitää tärkeimpinä asioina terveyden- ja vanhustenhuollon toimivuutta. Samassa tutkimuksessa todetaan myös, että valmiutta verojen nostoon on. Tärkeimpänä asiana on palveluitten saatavuus.
Nyt on aika tutkia valtapuolueitten vaalilupauksia ja myös näitä uusia, ne ovat yhteneviä. Kaikkea luvataan, mutta ei kerrota miten lupaukset täytetään. Kannattaa tutkia Kainarin vaalikonetta, sieltä löytyy lupausten katteet.

Yrjö Puurunen
PerusSuomalainen ääni ylävesiltä

yrjöP kirjoitti: Neljä vuotta maakuntahallintoa on takanapäin, nyt on aika katsoa mitä hallinnosta on jäänyt tavallisen kansalaisen käteen.

Aikaisemmin kunta oli suoraan vastuussa kuntalaisten saamasta palvelusta. Nyt kunnat vastustavat kynsin hampain rahojen lisäämistä maakunnalle, jotta se voisi tuottaa kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Kunta on ulkoistanut omien kuntalaisten palvelut maakunnalle, eikä ole valmis maksamaan sen lisääntyviä kustannuksia. Kustannukset tulevat nousemaan väestön ikääntymisen takia lähivuosina, eli se vaatii lisää rahaa osaaviin käsiin ja palveluiden tuottamiseen.
Kainuun Sanomien vaalikierros osoittaa sen saman, minkä itsekin olen kentältä saanut kuulla. Vanhustenhuolto on se tulevaisuuden asia johon eniten odotetaan parannuksia, terveydenhuolto on toisena. Väestö ymmärtää tällä hetkellä ongelmat terveydenhuollon osalta, eli lääkäripulan.
Miten voimme vastata tulevien neljän vuoden aikana vanhustenhuollon pulmiin? Lähinnä tarkoitan pulmilla sitä, että liian vähiä osaavia käsiä on mukana tekemässä raskasta työtä.

Lukiessani Kainarin vaalikonetta selviää sitten se, että isot puolueet eivät ole valmiita lisäämään maakunnalle tulevaa maksuosuutta kuntien verorahoista. Ilman tätä rahoitusta, ei tule yhtään lisää auttavia käsiä vanhustenhuoltoon. Palkkojen noustessa ja väen ikääntyessä nykyinen raha on riittämätön asioitten hoitamiseen.
Jos tulevina vuosina aiotaan asiat hoitaa kansalaisten tarpeista lähtien, rahoitus osuutta on nostettava. Väitettäni rahoituksen kasvattamisesta vastustetaan, sanoen ettei ole mahdollista tulla kuntien kukkarolle verorasitusta lisäämään. Minne muualle sitä voi tulla, maakunta hoitaa kuntien puolesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Mielestäni kuntien on jatkossakin huolehdittava kuntalaisistaan, vastuu ei ole hävinnyt vielä minnekään. Vastuu on kunnilla niin kauan kuin ne ovat itsenäisiä.
Kuntien on aloitettava yhteistyö neuvottelut jäljelle jääneitten toimintojen tekemisistä ja säästöjen aikaan saamiseksi. Esimerkkinä olen käyttänyt Ylä-Kainuun aluetta. Tällä alueella on väkeä vähemmän, kuin oli Suomussalmella enimmillään. Kysyä sopii, miksi alueella on johtajia edelleenkin kolminkertainen määrä. Kuntaliitokset aiheuttavat aina paljon vastustusta, vaihtoehtona voisi olla yhteistoiminta alue. Alueella olisi yksi kunnanjohtaja ja kaikkein tärkeimpänä yksi yhteinen elinkeinojohtaja. Johtajien vähennys talkoilla saataisiin niitä auttavia käsiä lisää vanhustemme huoltoon. Muualla Kainuussa tehtäisiin samoin, useita käsiä saataisiin paperin pyörittelystä kenttätöihin. Samaan aikaan pitäisi kuntien myös hyvin tarkkaan katsoa, mitä se voi siirtää muitten tehtäväksi. Sellaiset tehtävät, mitkä eivät ole lakisääteisiä ja pakollisia olisi poistettava kunnan tehtävä listalta. Kunnanvirasto ei ole kuntalaisten kannalta elintärkeä. Johtajia ei alueen väestö tarvitse näin paljon.

KELA:n tutkimuksen mukaan viime vuodelta, yli 80 % kansalaisista pitää tärkeimpinä asioina terveyden- ja vanhustenhuollon toimivuutta. Samassa tutkimuksessa todetaan myös, että valmiutta verojen nostoon on. Tärkeimpänä asiana on palveluitten saatavuus.
Nyt on aika tutkia valtapuolueitten vaalilupauksia ja myös näitä uusia, ne ovat yhteneviä. Kaikkea luvataan, mutta ei kerrota miten lupaukset täytetään. Kannattaa tutkia Kainarin vaalikonetta, sieltä löytyy lupausten katteet.

Yrjö Puurunen
PerusSuomalainen ääni ylävesiltä

Kävin lauantaina Kajaanissa Kainarin järjestämässä suuressa vaalitapahtumassa. Paikalla oli lähinnä maakuntavaltuustoon pyrkijöitä ja suurin osa äänestäjiä.
Se mikä herätti huomiota, paikalla oli vain kaksi Suomussalmelta olevaa ehdokasta, Rantaneuvos ja allekirjoittanut. Puolangalta ei ollut ketään ja Kuhmokin oli hiljaa. Hyrynsalmelta oli kaksi ja Ristijärveltä kaksi. Eivätkö maakuntavaaliin lähteneet ehdokkaat ole tosissaan vai pelkäävätkö he esille tuloa? Missä oli esimerkiksi keskustan piirin puheenjohtaja? Hän on Suomussalmelta.
Tilaisuudessa Kajaanin edustajat pyrkivät olemaan äänessä ja kertoivat mitä he haluavat Kainuussa tapahtuvan ja erityisesti kuntakentässä. Täytyy sanoa, että vain minä sain välihuudoillani ja keskustelun haltuunotolla edustaa sitä muuta Kainuuta.
Keskustelimme paikalla olleiden äänestäjien kanssa tilanteesta ja kaikki pitivät sitä käsittämättömänä. Suurin puolue oli tuonut paikalle suorastaan vilttiketjun.
Meidän juttusilla käyneet arvioivat tilannetta siten, että jos isoja ei kiinnosta osallistua äänestäjät sen kyllä ymmärtävät.
Vaalitorilla ennen isoa tapahtumaa sain ihan rauhassa ottaa haltuuni, MTV3 Lauri Karhuvaaran tuella, koko kentän. Sen lisäksi että Karhuvaara haastatteli minua, sain välillä mikrofonin käteeni hänen etsiessään rohkeinta ison puolueen edustajaa tenttiin. Niinpä minä sain kertoa PerusS toiminnasta ja sain vielä haastatella itsensä rantaneuvoksenkin. Se nauratti kokenutta televisio toimittajaakin.
Tilaisuuden anti oli se, että suuret puolueet lupaavat parantaa melkein kaiken muun mitä Jumala ei voi parantaa. Kukaan ei vain halua kertoa miten sen tekevät ja sitten eivät uskalla tulla julkiseen väittelyyn. Näyttää siltä, että huolimatta vaalirahoitus kohusta suuret luottavat isoihin mainoksiin. Pienellä puolueella ei ole rahaa jatkuvaan mainostamiseen, meidän on tehtävä perustyötä, mentävä ihmisten pariin.

Yrjö Puurunen
PerusS

"Uskovatko äänestäjät vaalilupauksiin?"
Kaikesta päätellen uskovat, koska vanhaa kaartia uskollisesti tuetaan ja heitä päättäjiksi tyrkytetään. Vaalien välillä voi sitten huvittuneena sivusta kuunnella, kun ei kaikki menekään suunnitelmien mukaan. Sipehitään omien kesken ja kylillä tuttuja tavatessa taivastellaan maailman menoa ja rahojen riittämättömyyttä. Milloin supistetaan terveys- ja sosiaalimenoja, milloin taas syrjäkylien tiemäärärahat ovatkin se konkurssiin johtava rahareikä. Lapsiin ja nuoriin ei kannata satsata, pois lähtevät kuitenkin. Vanhukset ja muut jatkuvaa huolenpitoa kaipaavat.., no, Luoja korjaa heidät pian pois. Heidänkin asema mahdollisena taloudellisena satsauksena katsotaan olevan pois joltakin täysin terveeltä/terveiden tarvitsemilta, aivan välttämättömiltä palveluilta.
Monesti on uskoa päättäjiin koeteltu. Oli piikkipaikalla oikeaa, keskustaa tai vasenta, suunta on lähes yksinomaan ollut huonompaan. Onhan toki joskus ollut merkkejä jostain "heräämisestä" , mutta kovin nopeasti vanha kaarti on saanut uudistusmielisen ja eritavalla ajattelevan takaisin ruotuun.
Miksipä se meno voisikaan muuttua, kun kaikkialla pitää jostakin leikata, yhdistellä ja säästää. Rahaa liikkuu, mutta jostain syystä se ei käy pyydyksiin ja konkretisoidu yhteiseksi hyväksi. Konsultit, toimikunnat, seurantaryhmät ja erilaiset projektit ovat toiminassa hyvin näkyvillä.
Nykyään on tullut poliittiseen keskusteluun sana "tahtotila". Helppo on uskoa päättäjien hyvään tahtotilaan. Kukapa sitä tieten tahtoen haluaisi pahaa tai huonompaa oloa toisille. Mutta ainakaan minulle ei enää pelkkä tahtotila riitä, koska se ei ole vielä mitään. Pelkkä tyhjyyttä kumiseva sana vailla konkretiaa.
Aika vaikeaa on enää keksiä järkevää syytä lähteä syksyisenä päivänä käyttämään äänioikeuttaan, koska tulevaisuus näyttää kuitenkin olevan yksinomaan "korkeemmas käres".
Mutta niin sitä vain on tähän asti, omaa, vähäistä vaikuttamisen valtaa, tullut käytetyksi, vaikka vaalien alla laustut lupaukset ovat haihtuneet kuin kesäöinen usva Niskanselältä.

E Juntunen
Tolopanrinteen ruikuttaja

(Vieras) kirjoitti: "Uskovatko äänestäjät vaalilupauksiin?"
Kaikesta päätellen uskovat, koska vanhaa kaartia uskollisesti tuetaan ja heitä päättäjiksi tyrkytetään. Vaalien välillä voi sitten huvittuneena sivusta kuunnella, kun ei kaikki menekään suunnitelmien mukaan. Sipehitään omien kesken ja kylillä tuttuja tavatessa taivastellaan maailman menoa ja rahojen riittämättömyyttä. Milloin supistetaan terveys- ja sosiaalimenoja, milloin taas syrjäkylien tiemäärärahat ovatkin se konkurssiin johtava rahareikä. Lapsiin ja nuoriin ei kannata satsata, pois lähtevät kuitenkin. Vanhukset ja muut jatkuvaa huolenpitoa kaipaavat.., no, Luoja korjaa heidät pian pois. Heidänkin asema mahdollisena taloudellisena satsauksena katsotaan olevan pois joltakin täysin terveeltä/terveiden tarvitsemilta, aivan välttämättömiltä palveluilta.
Monesti on uskoa päättäjiin koeteltu. Oli piikkipaikalla oikeaa, keskustaa tai vasenta, suunta on lähes yksinomaan ollut huonompaan. Onhan toki joskus ollut merkkejä jostain "heräämisestä" , mutta kovin nopeasti vanha kaarti on saanut uudistusmielisen ja eritavalla ajattelevan takaisin ruotuun.
Miksipä se meno voisikaan muuttua, kun kaikkialla pitää jostakin leikata, yhdistellä ja säästää. Rahaa liikkuu, mutta jostain syystä se ei käy pyydyksiin ja konkretisoidu yhteiseksi hyväksi. Konsultit, toimikunnat, seurantaryhmät ja erilaiset projektit ovat toiminassa hyvin näkyvillä.
Nykyään on tullut poliittiseen keskusteluun sana "tahtotila". Helppo on uskoa päättäjien hyvään tahtotilaan. Kukapa sitä tieten tahtoen haluaisi pahaa tai huonompaa oloa toisille. Mutta ainakaan minulle ei enää pelkkä tahtotila riitä, koska se ei ole vielä mitään. Pelkkä tyhjyyttä kumiseva sana vailla konkretiaa.
Aika vaikeaa on enää keksiä järkevää syytä lähteä syksyisenä päivänä käyttämään äänioikeuttaan, koska tulevaisuus näyttää kuitenkin olevan yksinomaan "korkeemmas käres".
Mutta niin sitä vain on tähän asti, omaa, vähäistä vaikuttamisen valtaa, tullut käytetyksi, vaikka vaalien alla laustut lupaukset ovat haihtuneet kuin kesäöinen usva Niskanselältä.

E Juntunen
Tolopanrinteen ruikuttaja

Nyt erityisesti tänä syksynä on lupailtu parannuksia tulevalle kaudelle, mutta valmiutta keskusteluihin ei ole. Hyvänä esimerkkinä oli viime viikolta 16 päivä klo 18–20 järjestetty vaalipaneeli ilta kunnanviraston valtuustosaliin. Tilaisuuden koolle kutsujana oli Kainuun sosiaaliturva yhdistys ja Itelliset ry. Tilaisuuden aiheena oli, – laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa.
Odotin oikein vesi kielellä tilaisuutta päästä keskustelemaan aiheesta. Mutta miten kävi, maakuntavaltuustoon pyrkivistä ehdokkaista paikalla olin vain minä. Harrastuksen vuoksi kävi paikalla hetken aikaa istumassa Terttu Huttu-Juntunen. Tämän verran kiinnostaa maakuntavaltuustoon pyrkijöitä se aihe, mistä he tekevät tulevalla kaudella päätöksiä.
Minua hävetti tuossa tilaisuudessa kertoa järjestäjille, että olen Suomussalmelta. Enkä tiedä missä muut ovat.
Kansalaisjärjestöjä huudellaan ottamaan vastuuta enemmän, tämmöinenkö on se vastaus?
Puolueitten nokkamiehille oli paljon tärkeämpää istua pöhöttää Jalonniemessä katsomassa tanssia. Tanssi on varmasti myös tärkeätä senkin takia, että siellä voi kohdata niitä äänestäjiä. Vaalipaneelissa voi olla vastassa todella valistuneita kansalaisjärjestöjen edustajia, joihin ei uppoa kaikenlainen vaalipropaganda.
Toivoisin todella äänestäjiä ottamaan selvää, miten lupaukset oikeasti aiotaan täyttää.

(Vieras) kirjoitti: Puolueitten nokkamiehille oli paljon tärkeämpää istua pöhöttää Jalonniemessä katsomassa tanssia. Tanssi on varmasti myös tärkeätä senkin takia, että siellä voi kohdata niitä äänestäjiä. Vaalipaneelissa voi olla vastassa todella valistuneita kansalaisjärjestöjen edustajia, joihin ei uppoa kaikenlainen vaalipropaganda.
Toivoisin todella äänestäjiä ottamaan selvää, miten lupaukset oikeasti aiotaan täyttää.

Mikäpä se on taidetilaisuuksissa pönöttää, kun on jokseenkin varma läpimeno, varsinkin jos sattuu olemaan se puolueen "vahva tekijä pitkäaikaisella kokemuksella".
Tuostapa tulikin mieleen vielä yksi uskonasia liittyen vaalilupauksiin.
Monessa vaalijulisteessa on jämerän näköinen naamavärkin kuva ja alla lause: "Pitkäaikaista osaamista ja asioiden ajamista."
Sitten on pitkät litaniat titteleitä: lautakuntajäsenyyksiä kunnallisissa elimissä ym. Päälle päätteeksi vielä maininta että toimii pankin hallituksessa tmv.
Alkanut tuntua että jos kansa todella haluaa muutosta yhteiskunnallisiin oloihinsa, niin kannattaako enää antaa ääntänsä "pitkäaikaiselle vaikuttajalle" jos kerta ei tule toivotunlaista tulosta.
Mutta neljä vuotta on ihmismuistille(vaalilupauksille) liian pitkä aika. Tähän luottaen voi sitten puhua mitä mieleen sattuu puikahteleemaan. Ja aina valtaosa menee samaan retkuun. Tai sitten he ovat tyytyväisiä nykymenoon. Mitä en taas jaksa oikein täysin uskoa, koskapa keskusteleepa lähes kenen kanssa tahansa, niin ainakaan Kainuun asiat eivät ole mielestänsä oikein tolallaan.

On toki myönnettävä, ettei kaikki asiat riipu luottamushenkilöistä.
Maailman/ihmisten tahtotila(pthyi, mikä sana onkaan) on varmaan hyvä, mutta kun on annettu pikkusormi markkinapirun vietäväksi, niin siinä samalla on myös myyty ruumis. Sielussa/omassatunnossa, tai miksi haluttaneenkaan kutsua, saattaa ehkä vileä tuntua pistoksia tuon pirun kainalosssa tanssiessa, mutta kun jalat eivät enää tapaa parkettia, niin viejäksi ja suunnan näyttäjiksi ei enää meistä oikein ole.


E Juntunen

(Vieras) kirjoitti: Mikäpä se on taidetilaisuuksissa pönöttää, kun on jokseenkin varma läpimeno, varsinkin jos sattuu olemaan se puolueen "vahva tekijä pitkäaikaisella kokemuksella".
Tuostapa tulikin mieleen vielä yksi uskonasia liittyen vaalilupauksiin.
Monessa vaalijulisteessa on jämerän näköinen naamavärkin kuva ja alla lause: "Pitkäaikaista osaamista ja asioiden ajamista."
Sitten on pitkät litaniat titteleitä: lautakuntajäsenyyksiä kunnallisissa elimissä ym. Päälle päätteeksi vielä maininta että toimii pankin hallituksessa tmv.
Alkanut tuntua että jos kansa todella haluaa muutosta yhteiskunnallisiin oloihinsa, niin kannattaako enää antaa ääntänsä "pitkäaikaiselle vaikuttajalle" jos kerta ei tule toivotunlaista tulosta.
Mutta neljä vuotta on ihmismuistille(vaalilupauksille) liian pitkä aika. Tähän luottaen voi sitten puhua mitä mieleen sattuu puikahteleemaan. Ja aina valtaosa menee samaan retkuun. Tai sitten he ovat tyytyväisiä nykymenoon. Mitä en taas jaksa oikein täysin uskoa, koskapa keskusteleepa lähes kenen kanssa tahansa, niin ainakaan Kainuun asiat eivät ole mielestänsä oikein tolallaan.

On toki myönnettävä, ettei kaikki asiat riipu luottamushenkilöistä.
Maailman/ihmisten tahtotila(pthyi, mikä sana onkaan) on varmaan hyvä, mutta kun on annettu pikkusormi markkinapirun vietäväksi, niin siinä samalla on myös myyty ruumis. Sielussa/omassatunnossa, tai miksi haluttaneenkaan kutsua, saattaa ehkä vileä tuntua pistoksia tuon pirun kainalosssa tanssiessa, mutta kun jalat eivät enää tapaa parkettia, niin viejäksi ja suunnan näyttäjiksi ei enää meistä oikein ole.


E Juntunen

Yrjö Puuruselle
Toivoisin että olisit rakentava ,etkä sotkeutuisi populismiin.
On nimittäin niin,että toimintasi ennen keskustassa käsittääkseni ajoi sinut loukkoon.Toivottavasti lydät nyt oikean poliittisen kodin.Maakuntavaltuustossa odotan selkeää ja suoraselkäistä toimintaa
terveisin takapiru