Alkuperäiskansojen kulttuuria esillä
- Zoja Sopka esittää perinteistä laulua vastasyntyneestä porosta lappalaisen rummun säestyksellä.
- KUVAT
Hossan Poropuistossa on jälleen vieraita kaukaisilta mailta.
Läheiseen pieneen saareen on kolmatta kesää pystytetty paimentolaiskansan perinteinen nahkateltta, jaranga, jonka tšuktši Zoja Sopka ja hänen 17-vuotias poikansa Vitalij Valgyrgyn ovat ensitöikseen huoltaneet käsityönä.
He saapuivat Koillis-Siperiasta Tšukotkasta pari viikkoa sitten kuultuaan tuttavalta mahdollisuudesta päästä ulkomaille.
– En tiennyt Suomesta oikeastaan mitään, katsoin kartasta, minne olemme menossa, Sopka kertoo.
Hänen poikansa oli innokas lähtemään mukaan töitä tekemään.
Sopkan isä oli poromies, joka omisti aikoinaan 5000 poroa ja Sopka, tyttönimeltään Kaljatval, on elänyt paimentolaiskulttuurissa tiiviisti mukana. Maasto Tšukotkassa on karua ja porojen syötyä yhden alan puhtaaksi on siirryttävä toiseen paikkaan.
Lapsuudestaan Sopka muistaa olleensa aina työn touhussa. Nuoremmista sisaruksista oli huolehdittava ja porontaljoja riitti käsiteltäväksi.
Neuvostoaika aiheutti ristiriitoja alkuperäiskansan ja valtaväestön välillä.
Kansainvälisenä alkuperäiskansojen päivää vietetään virallisesti torstaina 9. elokuuta.
Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota alkuperäiskansojen asemaan.
Hossan Poropuistossa tapahtumaa juhlistetaan lauantaina 11. elokuuta, jolloin kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan tšuktšien elämänmenoon.
Päivän aikana tarjotaan perinteisellä tavalla keitettyä poronlihakeittoa, vehnäleipää ja teetä. Yleisö pääsee myös kuulemaan Sopkan esittämiä lauluja.
Lippusalossa tulee liehumaan Sopkan ompelema Tšukotkan lippu.
Jasminkin oli päässyt mukaan ihmeelliseen tunnelmaan,hyvä hyvä,Hyvä Poropuisto.
Ilmoita asiaton kommentti